Vuoden kääntyessä lopuilleen on tapana pohtia itsekseen ja joskus kysellä tutuiltakin, oliko kulunut vuosi
hyvä voi huono? Näin tekee allekirjoittanut, joskin pohdin asiaa toimittamani Hyvisforum.fi -sivustoon
liittyen yleisen hyvinvoinnin kannalta, en siis omalta osaltani. Toki on otettava huomioon, että arviointiin
vaikuttavat välillisesti muutkin kuin suorat hyvinvointiasiat, muun muassa talouden, politiikan, rauhan,
ympäristön ja yhteiskunnallisen ilmapiirin kehitys.
Usein mennyttä vuotta arvioidaan suhteessa edellisiin sekä sille kenties asetettuihin odotuksiin. Nämä
tekijät vaikuttavat vuoden kokonaiskuvaan. Varmaa on, että vuosiin sisältyy hyviä ja huonoja asioita sekä
paljon siltä väliltä. Joku yksittäinen asia voi ylikorostua ja jättää varjoonsa muita.
Uudet hyvinvointialueet käynnistyivät historiallisesti
Ensi alkuun totean, ettei vuosi 2023 ollut hyvinvoinnin osalta niin ilkeän mullistava kuin vaikkapa 2020,
jolloin yhä joukossamme kiertävä koronviruspandemia lähti liikkeelle. Huonoja asioita tapahtui kuitenkin
Suomessa ja muualla maapallolla. Sotaisuudet lisääntyivät ja kuolleisuus kohosi Suomessa yllättäen
ennätyksiin sitten viime sotavuosien. Talouskin kääntyi taantumaan ja samalla työttömyys kasvuun
loppuvuodesta. Varmasti silti hyviäkin asioita tapahtui joillekin.
Rakenteellisesti ja pitkävaikutteisesti 2023 jää suomalaisen hyvinvoinnin historiaan, sillä uudet
hyvinvointialueet käynnistyivät todenteolla suuren valtakunnallisen sote-uudistuksen siirryttyä
valmistelusta toimeenpanoon. Uudistuksen käytännön vaikutusta tavallisten ihmisten elämään ei vielä juurikaan voi arvioida, koska hyvinvointipalvelut ovat jatkuneet pääosin suoraan aiempien kuntayhtymä-
ja kuntahallintojen perustalta. Muutosta on tosin tullut ostopalvelujen lisääntyessä yksityissektorilta muun muassa palvelujen saatavuuden turvaamiseksi pahentuneessa lääkäri-, hoitaja- ja asiantuntijapulassa.
Tämä on kuitenkin johtanut kustannusten tuntuvaan kasvuun, mikä rasittaa muutenkin alijäämäisten
hyvinvointialueiden taloutta, myös Pohjois-Savossa. Valtio joutunee lisäämään niiden rahoitusta, kun
kunnat eivät ole enää siitä vastuussa. Lisää velkaantuva valtio tuskin kuitenkaan pidemmän päälle on
avokätinen hyvinvointialueiden lisärahoittaja. Siksi rahoitusvaje tullee johtamaan etenkin syrjäisemmille
alueille, toki muillekin, kipeisiin hyvinvointipalvelujen leikkauksiin ja supistuksiin sekä palvelujen
kallistumisiin jo lähivuosina. Ostopalvelujakin pitää kaiken järjen mukaan leikata. Näitä isoja asioita
ratkaisevat hyvinvointialueiden päättäjiksi äänestämämme henkilöt. Heitä kannattaa evästää ajoissa.
Mennyt vuosi on luultavasti parempi kuin tuleva
Niinpä voinen todeta tästä vuodesta hyvinvointipalvelujen osalta ikävästi, että se on luultavasti parempi
kuin tulevat. Erityisesti tämä koskee paljon sairastavia ja moniongelmaisia, työelämän ulkopuolella olevia
ja vähävaraisia, jotka ovat eniten yhteiskunnan hyvinvointipalveluista riippuvaisia. Tilannetta pahentavat
esimerkiksi Kelan tukien leikkaukset. On hyvä muistaa, ettei tällainen kehitys ole luonnonlaki vaan
vallassa olevien puolueiden päättäjien politiikan tulosta.
Jos pohjoissavolaisten hyvinvointia luodataan yksityiskohtaisemmin, löytyy päättyvästä vuodesta hyviä ja
huonoja kehityspiirteitä. Pohjois-Savo on edelleen maan sairastavinta aluetta ja monissa muissakin
epäsuotuisissa hyvinvoinnin perus- ja taustatekijöissä kärkijoukossa, valitettavasti myös nuoremman väen
keskuudessa. Hetkessä eivät pitkän ajan mittaan syntyneet väestörakenteelliset ongelmat korjaudu. Pientä
valonpilkettä antaa, että epäsuotuisat tilastot eivät olisi suhteellisesti heikentyneet lisää. Se on tärkeää
etenkin nuorten osalta, koska heidän hyvinvointinsa koheneminen pitäisi olla ykkösenä
hyvinvointialueiden strategioissa. Nuorten ja nuorten aikuisten hyvin- tai pahoinvointi ehtii kertautua
vuosikymmenten myötä ja vaikuttaa siten suuresti sekä heidän itsensä että yhteiskunnan tulevaisuuteen.
Mielen hyvinvointi on kasvava haaste
Iso huolenaihe on kasvavat mielenterveysongelmat kaikissa väestöryhmissä. Niihin yritetään toki puuttua
hankkeilla, palveluhenkilöstöä ja -tiloja lisäämällä sekä vapaaehtoistoiminnalla. On suuri haaste pysäyttää
monista syistä kasvavien mielenterveysongelmien vyöryä, jos elinympäristö pahentuneine sodan, laman ja työttömyyden uhkineen sekä uusien tautien pelkoineen jäytää kenen tahansa turvallisuuden tunnetta,
tulevaisuuden uskoa ja mielenrauhaa. Sitä korostaa, että yksityisen kansalaisen vaikutusmahdollisuudet
ovat usein ns. suuremmassa ”kädessä” ja Suomen ulkopuolella.
Ei voi välttyä ajatukselta, että edellisinä vuosikymmeninä oli ainakin rauhallisempia, tasaisempia sekä
vähemmän pelottavia vuosia. Eikä paljon lohduta, että jossain päin maailmaa elinolot ovat vielä
huonommat, jopa kurjat, tai että suomalaiset olisivat (?) yhä maailman onnellisimpia kansakuntia.
Tuoreessa kansallisessa onnellisuuskartassa Pohjois-Savo lukeutuu siilinjärveläisiä ja osin kuopiolaisia
lukuunottamatta tosin vähemmän onnelliseen harmaaseen vyöhykkeeseen.
Voimme yhä vaikuttaa omaan ja muidenkin hyvinvointiin
Tästä jutusta ei pidä kuitenkin tehdä johtopäätöstä, että nostetaan kädet ylös epäsuotuisalta näyttävän
kohtalon edessä. Päinvastoin pitää entistä topakammin pyrkiä parantamaan tilannetta alkaen
henkilökohtaisista teoista: eletään terveellisemmin syömällä parempaa ravintoa, lisätään liikuntaa ja lepoa
sekä yhteydenpitoa muiden ihmisten kanssa, huolehditaan parhaamme mukaan lasten, nuorten,
ikääntyneiden ja ongelmaisten ihmisarvoisesta elämästä. Pienistä tekojen puroista voi syntyä
hyvinvoinnin voimistuva virta, joka murtaa eppäsuotuisten ulkoisten tekijöiden esteet.
Parempaa vuotta 2024 toivottaen
ILPO LOMMI
Vapaaehtoistoiminnalla ja niukentuneilla voimavaroilla 3,5 vuotta pyöritetyn Hyvisforum.fi-
hyvinvointisivuston jatkuvuus on katkolla näiden lumien aikana. Tämä vuosikatsausblogini voi olla viimeinen lajissaan, mutta sivuston ylläpito ja sen kehittäminen koronakeväänä 2020 oli perin antoisaa ja
opettavaa. Toivottavasti siitä on ollut hyötyä tiedonvälityksessä sekä innostamisessa hyvinvointiin
vaikuttaviin asioihin ja tahoihin.
Kuva: Ilpo Lommi