Terveys Uutiset

Diabetesta sairastavien syömishäiriöoireet jäävät usein tunnistamatta – nyt on uusi työväline terveydenhuollon käyttöön

Yleisyydestään huolimatta diabetesta sairastavien syömishäiriöoireet jäävät helposti tunnistamatta ja
hoitamatta terveydenhuollossa. Joulukuun Diabetes ja lääkäri -lehdessä on julkaistu uusi helppokäyttöinen
kysely syömishäiriöoireiden seulontaan lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. Se auttaa terveydenhuollon
ammattilaisia tunnistamaan erityisesti insuliinihoitoiseen diabetekseen liittyvän syömishäiriöoireilun.
Kuten syömishäiriöoireet koko väestön keskuudessa, myös diabetesta sairastavien syömishäiriöt ovat
alitunnistettuja ja -hoidettuja. Noin joka neljäs insuliinihoitoista diabetesta sairastavista aikuisista kärsii
syömishäiriöoireista, jotka vaikeuttavat elämää ja heikentävät diabeteksen hoitotasapainoa.

  • Ongelmana on ollut, että syömishäiriön diagnoosiluokitukset ja useimmat syömishäiriöitä seulovat
    kyselyt eivät ota huomioon niitä erityispiirteitä, joita insuliinihoitoisen diabeteksen ja
    syömishäiriöoireilun yhdistelmään liittyy, kirjoittavat väitöskirjatutkijat Pia Niemelä ja Hanna
    Leppänen Itä-Suomen yliopistosta sekä lääketieteen tohtori, apulaisylilääkäri Reeta Rintamäki Kuopion
    yliopistollisesta sairaalasta Diabetes ja lääkäri -lehdessä
    Diabulimia altistaa lisäsairauksille
    Tyypin 1 diabetesta hoidetaan aina insuliinilla, mutta myös tyypin 2 diabetesta sairastava voi tarvita
    insuliinia. Erityisesti diabetekseen liittyviä syömishäiriöoireita ovat painonnousun pelko insuliinihoidon
    vuoksi ja insuliiniannosten tahallinen rajoittaminen painonhallintamielessä. Kun diabetesta sairastava
    jättää insuliinia annostelematta, hänen verensokerinsa kohoaa ja hän menettää sokeria ja energiaa
    runsaasti virtsan mukana. Tällaista diabetekseen liittyvää syömishäiriöoireilua kutsutaan diabulimiaksi.
  • Syömishäiriöoireilun varhainen tunnistaminen on tärkeää, koska oireilu heikentää diabeteksen
    hoitotasapainoa ja lisää lisäsairauksien mahdollisuutta. Kun oireilu jatkuu pitkään, siitä voi olla vaikeampi
    päästä eroon, Rintamäki sanoo.
    Syömishäiriöihin liittyviä diabeteksen lisäsairauksia ovat pienten suonten sairaudet kuten silmänpohja- ja
    munuaissairaudet sekä ketoasidoosi eli happomyrkytys. Syömishäiriöt lisäävät myös ennenaikaisen
    kuoleman riskiä.
    Kyselylomake auttaa oireiden tunnistamisessa
    Lääkärin tai hoitajan tulisi pysähtyä kysymään mahdollisesta syömishäiriöoireilusta viimeistään silloin,
    kun diabetesta sairastavalla on hoitoväsymystä tai heikentynyt hoitotasapaino tai kun kehonkuva ahdistaa.
    Rintamäki toivoo, että Kuopion yliopistossa tutkittu ja suomeksi käännetty kyselylomake otettaisiin
    käyttöön vastaanotoilla ainakin siinä vaiheessa, kun epäily syömishäiriöoireilusta herää.
    DEPS-R-kysely sisältää 16 väittämää. Tutkimusten mukaan se tunnistaa diabetesta sairastavien aikuisten
    syömishäiriöoireet hyvin. Artikkelin kirjoittajat korostavat, että pitkät hoitosuhteet helpottavat vaikean
    aiheen puheeksi ottamista vastaanotolla ja että oireista kysyminen voi olla potilaalle suuri helpotus.
    Joskus keskustelu riittää hoidoksi.

Kun potilaalla todetaan sekä insuliinihoitoinen diabetes että vakavampi syömishäiriö, hoitotiimissä
yhteistyötä tekevät diabeteshoitaja ja -lääkäri sekä syömishäiriöiden hoitoon perehtynyt psykiatrinen
tiimi. Tiimiin kuuluu niin diabeteksen kuin syömishäiriöidenkin hoitoon erikoistunut ravitsemusterapeutti.
Hoidossa tärkeintä on ottaa molemmat sairaudet huomioon.
Diabetes ja lääkäri -lehti on luettavissa täällä

Diabulimiaa käsitellään myös joulukuun Diabetes-lehdessä. Artikkeli on luettavissa Diabetes-
verkkolehden avoimessa arkistossa täällä.

Lisätietoja: Apulaisylilääkäri Reeta Rintamäki, KYS, reeta.rintamaki@pshyvinvointialue.fi

Suomen Diabetesliitto
Hyvää elämää diabeteksesta huolimatta! Diabetesliitto yhdistää diabetesta sairastavat, heidän läheisensä ja
diabeteksen hoidon ammattilaiset suomalaiseksi diabetesyhteisöksi.Diabetesliitto on 45 000 jäsenen
potilas- ja kansalaisjärjestö. Siihen kuuluu satakunta paikallista diabetesyhdistystä, kolme valtakunnallista
diabetesyhdistystä ja neljä ammatillista diabetesyhdistystä.


diabetes.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *