Artikkelit Liikunta Terveys

Hyväkuntoisilla nuorilla on pienempi riski sydän-, verisuoni- ja aineenvaihduntasairauksiin keski-iässä

Jyväskylän yliopistossa tehdyn laajan seurantatutkimuksen mukaan matala kestävyyskunto nuoruusiässä
lisää riskiä sydän-, verisuoni- ja aineenvaihduntasairauksille keski-iässä. Naisilla matala kunto lisäsi
verenpainetaudin, miehillä keskivartalolihavuuden riskiä. Tulokset osoittavat, että nuorten heikentyneellä
kunnolla on merkittäviä pitkäaikaisvaikutuksia.
Suomalaisten terveydestä saatiin uutta ja tärkeää tietoa laajassa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen
tiedekunnan seurantatutkimuksessa. 45-vuotta kestäneessä seurannassa yhdistettiin samojen
koehenkilöiden 12–19-vuotiaana suorittamat kuntotestitulokset sekä heidän 37–44- ja/tai 57–64-vuotiaana
raportoimansa terveystiedot koskien diabetesta, sepelvaltimotautia, verenpainetautia ja
vyötärönympärysmittaa. Kunnon yhteydet tutkittiin erikseen jokaiseen sairauteen ja riskitekijään. Lisäksi
muodostettiin kardiometabolinen riskipistemäärä, joka kuvasi sydän-, verisuoni- ja
aineenvaihduntasairauksien kasautumista.
Tulokset osoittivat, että nuoruusiässä kestävyyskunnoltaan heikoimpaan kolmannekseen kuuluneilla
keski-iän kardiometabolinen riskipistemäärä oli merkitsevästi suurempi kuin niillä, jotka kuuluivat
nuoruusiässä kestävyyskunnoltaan ylimpään kolmannekseen.
Miehillä myös heikko nopeus ja ketteryys olivat yhteydessä suurentuneeseen haitallisen
keskivartalolihavuuden riskiin myöhäiskeski-iässä. Naisilla puolestaan huono nuoruusiän kestävyyskunto
oli yhteydessä myös riskiin sairastua verenpainetautiin keski-iässä.

  • Muut tyypilliset kardiometabolisten sairauksien riskitekijät kuten ikä ja painoindeksi, otettiin
    tutkimuksessa huomioon ja pystyimme osoittamaan, että kestävyyskunto vaikuttaa itsenäisesti
    sairausriskiin ja sairauksien kasautumiseen, väitöskirjatutkija Perttu Laakso sanoo.
    Hänen mukaansa tulokset täydentävät aiempaa tietoa, jota on saatu esimerkiksi ruotsalaisista, vain miehiä
    sisältäneistä kutsunta-aineistotutkimuksista.
  • Julkisessa keskustelussa esitetty huoli nuorten huonontuneesta kunnosta ja sen pitkäaikaisvaikutuksista
    saa nyt tutkimusnäyttöä tuekseen. Tämä huoli ei suinkaan vähene, kun huomioidaan nykynuorten
    kestävyyskunnon taso, joka on tutkitusti keskiarvoltaan heikompi kuin tässä tutkimuksessa tarkastellun
    ikäluokan, Laakso jatkaa.
    Laakson mukaan yhteiskunnan kannattaa yrittää purkaa kaikki esteet lasten ja nuorten liikunnan tieltä, oli
    se sitten liikkumiseen kannustavan infrastruktuurin parantamista tai seuravalmentajien tai
    harrastusohjaajien palkkaamista.
    -Näistä toimista aiheutuvat kustannukset tulevat joka tapauksessa edullisemmaksi kuin kallishoitoisista ja
    työkykyä alentavista kardiometabolisista sairauksista koituvat kulut.
    Aikuisuuden liikunnastakin apua ja hyötyä
    Lopuksi Laakso painottaa, että peli ei suinkaan ole menetetty, vaikka kouluiän fyysinen kunto ei olisi ollut
    paras mahdollinen.
  • Myös aikuisiässä aloitettu liikunta ja kunnon kohottaminen pienentävät kardiometabolisten sairauksien
    riskiä, Laakso kannustaa
    Lisätietoja:
    Väitöskirjatutkija Perttu Laakso, perttu.laakso@hotmail.com, p. 050 3209 797

Kuva: Ilpo Lommi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *