Joka kymmenes suomalainen sairastaa astmaa. Vähemmän tunnettu, mutta yhtä yleinen sairaus on krooninen
rinosinuiitti eli nenä- ja sivuonteloiden tulehdus. – Noin puolella potilaista ne esiintyvät yhtä aikaa, kertoo korva-,
nenä- ja kurkkutautien professori Sanna Salmi.
Hänen mukaansa osalla potilaista on erityisen vaikea tautimuoto, jossa yhdistyvät astma, krooninen rinosinuiitti ja
tulehduskipulääkeyliherkkyys.
– Tämä tulehduskipulääkkeen pahentama hengitystiesairaus puhkeaa nuorella aikuisiällä ja on elinikäinen.
Sairastuneilla tulehduskipulääkkeet pahentavat huomattavasti astmaoireita, mutta niiden välttäminenkään ei enää
paranna tautia. Vaikeaan tautimuotoon liittyy usein rinosinuiitin polypoottinen alamuoto, jossa limakalvon
pullistumat, polyypit, tukkivat nenä- ja sivuonteloita.
Muun muassa tätä sairausvyyhteä Salmi on tutkinut jo vuosien ajan HUSin Iho- ja allergiasairaalassa. Elokuussa hän
aloitti Itä-Suomen yliopiston korva-, nenä- ja kurkkutautien professorin tehtävässä Kuopiossa, joten jatkossa
tärkeänä yhteistyökumppanina on Kuopion yliopistollinen sairaala.
– Tavoitteena on toteuttaa Kuopiossa myös laajoja hoitotutkimuksia ja saada mukaan lääkeyrityksiä, joilla on
kiinnostusta testata uusia lääkkeellisiä hoitoja potilailla. Täällä on erinomaiset puitteet kliinisille lääketutkimuksille,
jotka tuottavat sekä hyötyä potilaille että resursseja toiminnan kehittämiseen.
Meneillään olevassa tutkimuksessa Salmi pyrkii valottamaan tulehduskipulääkkeen pahentaman
hengitystiesairauden syntymekanismeja.
– Vielä ei täysin ymmärretä, miten yliherkkyys tulehduskipulääkkeille kehittyy. Kyseessä ei ole allergia perinteisessä
mielessä. Tavoitteena on tunnistaa riskitekijöitä, joista vaikean taudin voisi ennakoida ja joihin puuttumalla sen
kehittymistä voisi hidastaa tai jopa estää.
– Olemme kokeilleet myös siedätyshoitoa tulehduskipulääkkeellä, mutta vain pieni osa potilaista hyötyi siitä
hieman.
Vaikean astman ja kroonisen polypoottisen rinosinuiitin hoito kehittyy kuitenkin koko ajan.
– Niihin on tullut myös biologisia lääkkeitä, joita on tärkeää tutkia myös suomalaisilla jo omintakeisen
geeniperimämme vuoksi. Parantava hoito on vielä saavuttamaton tavoite.
Nopeasti aloitettu hoito parantaa kielisyövän ennustetta
Salmen toinen keskeinen tutkimuskohde on kielisyöpä, johon liittyy suuri kuolemanriski hoitojen kehittymisestä
huolimatta.
– Ennustetta parantaa syövän aikainen toteaminen ja hoito, joten olennaista on antaa esimerkiksi
lääketieteen opiskelijoille jo perusopetuksessa hyvät valmiudet kielisyövän tunnistamiseen. Kielisyövän hoito
sinänsä on KYSissä ja Suomessa maailman huippuluokkaa.
Tuoreen suupatologian apulaisprofessori Ahmed Al-Samadin ryhmän kanssa Salmi aikoo jatkossa hyödyntää
kasvaimista saatuja näytteitä kielisyövän tutkimukseen. Niistä tuotettavien solu- ja kudosmallien avulla voidaan
etsiä uusia syövän ennusteesta kertovia merkkiaineita ja selvittää erilaisten kasvaimien herkkyyttä eri
hoitomuodoille.
– Näin voidaan toivottavasti tarjota entistä yksilöidympää ja kohdennetumpaa hoitoa tulevaisuudessa. Tutkimukseen
kysytään aina potilaan lupa. Potilaiden hoitoon tutkimustulokset jalkautuvat viiveellä, mutta on hyvin mahdollista,
että näytteen luovuttaja hyötyy niistä elinaikanaan, toteaa Sanna Salmi.
Korva-, nenä- ja kurkkutaudit ovat laaja kokonaisuus, jonka osaaminen on Salmen mukaan Kuopiossa hyvällä
mallilla.
– Itsekin pääsen täällä ottamaan haltuun alan laajempaa kehitystä. KYSissä on ennestään vahva korvakirurgiaan ja
kuuloon liittyvä tutkimuskokonaisuus, joka perustuu osaamiskeskusjohtaja Aarno Dietzin pitkäjänteiselle työlle.
Omassa tutkimuksessani on paljon yhteistä kosketuspintaa myös keuhkosairauksiin, ja keuhkosairauksien professori Heikki Koskelan kanssa onkin yhteistyötä suunnitteilla.
Kuopion kampuksella ovat yliopiston eri tutkimusalat ja sairaalan eri klinikat lähellä toisiaan, mikä lähentää Salmen
mukaan myös perustutkimusta sekä potilailla tehtävää kliinistä tutkimusta.
– Korva-, nenä- ja kurkkutautien opetukselle on täällä luotu hienot puitteet. Oma tavoitteeni on pitää opetus mukana
ajassa ja välittää opiskelijoille ajankohtaista, muuttuvakin tietoa.
Salmi vastaa yliopistossa korva-, nenä- ja kurkkutautien lisäksi foniatrian oppialasta ja luennoi myös logopedian
opiskelijoille eli tuleville puheterapeuteille.
Sanna Salmi, Professori, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, Itä-Suomen yliopisto 1.8.2023–
· LL, Helsingin yliopisto 1998, LT, Helsingin yliopisto 2000
· Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, Tampereen yliopisto 2006
· Korva-, nenä- ja kurkkutautien dosentti, Helsingin yliopisto 2013
Tärkeimmät tehtävät
· Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, apulaisylilääkäri ja tutkimusryhmän johtaja, HUS Iho- ja allergiasairaala
2011–2023
· Post doc -tutkija, Amsterdamin yliopisto 2004 sekä Helsingin yliopisto ja Tampereen yliopisto 2001–2013
· Tutkimusryhmän johtaja, Helsingin yliopisto 2013–2023
· Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, Päijät-Hämeen ja
Kanta-Hämeen keskussairaalat ja Hyvinkään sairaala, 2008–2011
Lisätietoja: Professori Sanna Salmi, sanna.salmi(a)uef.fi, p. 044 7172508