Terveys Uutiset

Vain harva suomalaisnainen tuntee munasarjasyövän oireet – sairauden varhainen diagnosointi on kriittisen tärkeää

Aggressiivisena tunnetun munasarjasyövän hoitoennusteen kannalta aikainen diagnosointi on ensiarvoisen tärkeää.
Haasteena on sairauden epämääräiset oireet, joista suomalaiset eivät osaa huolestua ja ottaa puheeksi esimerkiksi
gynekologin vastaanotolla. Diagnosointia vaikeuttaa myös häpeä, jota tutkimuksen mukaan liittyy gynekologisiin
vaivoihin edelleen paljon.
Lääkeyhtiö GSK:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan lähes jokainen suomalainen nainen on kuullut
munasarjasyövästä, mutta sen oireiden tuntemuksessa on valtavasti puutteita. Suomalaisista täysi-ikäisistä naisista
82 prosenttia kertoo ainakin kuulleensa munasarjasyövästä. Kaikkein tunnetuin munasarjasyöpä oli 60–69-
vuotiaiden keskuudessa, joista jopa 90 prosenttia kertoi kuulleensa sairaudesta. Samaan aikaan oireiden tunnettuus
on kuitenkin hyvin alhaisella tasolla. Vain neljä prosenttia naisista kertoo tietävänsä suurimman osan syövän
keskeisistä oireista. 19 prosenttia vastanneista kertoo tietävänsä joitain oireita.


Häpeä estää gynekologilla käymistä etenkin nuorilla

Myös oireista puhuminen koetaan hankalaksi. Jopa 65 prosenttia naisista kokee, että gynekologisia vaivoja on
ainakin välillä vaikea ottaa puheeksi ja vain 14 prosenttia kokee, että kaikista terveyteen liittyvistä vaivoista on yhtä
helppo puhua. Etenkin nuoremmat naiset kokevat, että gynekologisista vaivoista on hankalampi puhua. Alle 30-
vuotiaista jopa 85 prosenttia kokee, että vaivoja on ainakin välillä hankala ottaa puheeksi. Iän myötä gynekologisista
vaivoista puhuminen helpottuu ja 60–69 vuotiaista enää puolet (50 %) kokee vaivojen esiin nostamisen hankalaksi.
Myös häpeän tunne saattaa estää tai lykätä tutkimuksiin hakeutumista etenkin nuorilla. Nuorista alle 30-vuotiaista
näin kokee jopa yli puolet (53 %). Häpeän tunteen kokeminen laskee tutkimustuloksissa melko tasaisesti iän
kasvaessa ja alimmillaan se on yli 70-vuotiailla, joista vain 17 prosentilla häpeän tunne saattaa estää tai lykätä
tutkimuksiin hakeutumista.


Monet ja arkipäiväiset oireet hämäävät – gynekologisista sairauksista kärsitään hiljaa

Oireiden heikko tunnettuus, niiden esille nostamisen haasteet ja häpeän tunteet muodostavat kuitenkin ongelman
munasarjasyövän aikaisen diagnosoinnin kannalta. Munasarjasyöpä on suomalaisten naisten keskuudessa toiseksi
yleisin gynekologinen ja kymmenenneksi yleisin syöpä. Sen hoitoennuste heikkenee merkittävästi, mikäli
diagnosointi pitkittyy.
– Munasarjasyövällä on vaarallisen syövän maine ja se johtuu pitkälti siitä, että syöpä usein diagnosoidaan vasta
siinä vaiheessa, kun sairaus on edennyt jo pitkälle. Varhaiset oireet ovat melko epämääräisiä, että niitä on vaikea
tunnistaa juuri munasarjasyövän oireiksi, GSK:n lääketieteellinen johtaja Juhana Idänpään-Heikkilä sanoo.
– Toisaalta hoitomuodot ovat kehittyneet viime vuosina harppauksin, ja sen myötä myös ennuste on parantunut.
Lääkäriin menoa ei kannata kuitenkaan viivytellä, vaan suhtautua epämääräisiinkin oireisiin vakavasti.
Gynekologiset vaivat oireilevat monin tavoin, ja syövän lisäksi monet muut gynekologiset sairaudet jäävät siksi
helposti diagnosoimatta. On tutkittu, että esimerkiksi endometrioosidiagnoosi viivästyy monella jopa kymmenellä
vuodella, Idänpään-Heikkilä jatkaa.
Vastaajista 40 prosenttia kertoo ottavansa gynekologin vastaanotolla puheeksi kaikki mahdolliset vaivat, jotka voivat
heidän mielestään liittyä gynekologisiin sairauksiin. 26 prosenttia kertoo ottavansa puheeksi kaikki intiimialueen
vaivat, mutta he eivät ole tulleet ajatelleeksi, että selän tai vatsan oireilu voisi liittyä gynekologiseen sairauteen.
– Väsymys, ummetus tai ripuli, tihentynyt virtsaamistarve, alavatsakivut, alaselkäkivut, ruokahaluttomuus,
pahoinvointi, vatsan turvotus ja painon menetys ovat keskeisiä munasarjasyövän oireita. Haaste on kuitenkin se, että
monia näistä oireista voi kokea myös täysin terve, eikä näitä siksi osata välttämättä yhdistää vakavaan sairauteen,
Idänpään-Heikkilä muistuttaa.


Sairauden hoito kehittynyt paljon viime vuosina


Vaikka munasarjasyövän hoitoennuste on perinteisesti ollut melko huono, on sairauden hoito ottanut isoja
harppauksia eteenpäin. Viime vuosina munasarjasyövän hoitoon on saatu täsmälääkkeitä, kuten verisuonikasvutekijöiden vasta-aine bevasitsumabi sekä PARP-entsyymin estäjät niraparibi ja olaparibi. PARP-
estäjien teho on hyvä niillä potilailla, joilla on todettu tietty DNA-korjausmekanismin häiriö geneettisesti.

– Toivoa todella on. Hoitomuodot ja lääkitysvaihtoehdot ovat viime vuosina kehittyneet ja lisääntyneet valtavasti.
Kaikkein tärkeintä olisi kuitenkin tuntea oireet ja hakeutua matalalla kynnyksellä tutkimuksiin, jos oireita ilmenee.
Näin voisimme parantaa tämän sairauden hoitoennustetta merkittävästi, Idänpään-Heikkilä päättää.

  • Kyselytutkimuksen toteutti Kantar Public ja haastattelut kerättiin sen Gallup Forum -vastaajapaneelissa 12.–22.9.2023.
    Tutkimukseen osallistui 1 029 suomalaista 18-vuotta täyttänyttä naista. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko aineiston
    tasolla noin + – 3,1 prosenttiyksikköä.
    Lisätiedot
    Juhana Idänpään-Heikkilä, Lääketieteellinen johtaja, GSK, email: juhana.j.idanpaan-heikkila@gsk.com, p. 050
    4200414

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *