Laaja tutkimustieto osoittaa, että hammas- ja suuperäiset bakteerit ovat yhteydessä moneen elimistön krooniseen sairauteen. Suun sairauksilla on yhteyksiä sydänsairauksien ohella muun muassa keuhkosairauksiin, diabetekseen ja aineenvaihduntaongelmiin terveillä ihmisillä.
Huonontunut suunterveys näkyy Suomessa jo lapsissa. Esimerkiksi HUSin sairaanhoitopiirin alueella uusien lähetteiden määrä on kasvanut vuositasolla noin neljänneksen koronavuosia edeltävältä ajalta.
Aiemmin tässä kuussa isobritannialainen Oral Health Foundation -säätiö vaati kiireellisiä toimia maansa lasten suunterveyden parantamiseksi. Sen mukaan lasten hampaiden poistot yleisanestesiassa ovat Isossa-Britanniassa lisääntyneet ”katastrofaalisesti”. Avuksi tilanteeseen tarvitaan lisää hammashoidon resursseja sekä valistusta huolellisen suun omahoidon merkityksestä.
Heikentynyt suunterveyden tilanne on herättänyt myös Maailman terveysjärjestö WHOn huomion. Viime marraskuussa julkaistun Global Oral Health Status -raportin mukaan lähes puolet maailman väestöstä kärsii erilaisista suusairauksista. Ne ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti miljardilla tapauksella 30 viimeisimpänä vuotena. Runsas sokerin saanti, tupakointi ja alkoholin ongelmakäyttö lisäävät kaikki maailmanlaajuista suun terveyskriisiä, kertoo WHO raportissaan.
Suomen hammashuollon hyvä taso on pudonnut
HUS Uuden lastensairaalan sydänkirurgi Tommi Pätilä kertoo, että Suomessa perinteisesti hyvänä pidetyn hammashuollon taso on laskenut Euroopan keskitasolle, joillakin mittareilla jopa alle sen. Esimerkiksi tervesuisten lasten määrä on meillä Suomessa vähentynyt.
Pätilän mukaan suun terveydenhuoltoon ja erityisesti ennaltaehkäisyyn panostaminen vähentäisi kroonisten sairauksien kehittymistä ja jo kehittyneiden sairauksien pahenemisvaiheita. Erityisen tärkeää tämä olisi sydän- ja verisuonitautia, diabetesta ja reumaa sairastavilla henkilöillä.
– Laaja tutkimustieto osoittaa, että hammas- ja suuperäiset bakteerit ovat yhteydessä sydäntulehduksiin. Suun sairauksilla on yhteyksiä myös muun muassa keuhkosairauksiin, diabetekseen ja aineenvaihduntaongelmiin terveillä ihmisillä, toteaa Tommi Pätilä.
Parodontiitti on monen vaivana
Pätilän mukaan jopa yli kymmenellä prosentilla suomalaisia on vaikea-asteinen parodontiitti suussaan. Tällöin tulehtunut alue hampaan kiinnityskudosten ympärillä voi olla jopa kämmenen kokoinen. Lievemmissäkin tapauksissa elimistön matala-asteista tulehdusta aiheuttavaa tulehtunutta “haavapintaa” on, mutta vähemmän.
Pätilä lisää, että näyttöä on muun muassa siitä, että diabetes nostaa parodontiitin muodostumisen riskiä. Toisaalta parodontiittiin liittyvä krooninen tulehdustila heikentää verensokerin säätelyä.
Suomessa vakavaa iensairautta, parodontiittia, sairastaa arviolta jopa kaksi kolmesta yli 30-vuotiaasta. Diabeetikoilla sairaus on vielä yleisempi. Tämä tavallinen iensairaus voi hoitamattomana altistaa hampaiden menetykselle, mutta sillä on yhteys myös vakaviin sydäntapahtumiin. Tutkimuksen mukaan ensimmäinen sydänkohtaus tulee 30 prosenttia useammin parodontiittia sairastavalle kuin samanikäiselle terveelle.
Suussa muhiva parodontiitti on pitkäaikainen ikenen tulehdus. Ajan kuluessa tulehdus sairastuttaa hampaiden kiinnityskudoksen, jonka seurauksena hampaita leukaluuhun kiinnittävät kollageenisäikeet voivat katketa ja hampaat pahimmillaan irrota. Parodontiitin varhaisia merkkejä ovat muun muassa punoittavat ikenet, ienverenvuoto ja pahanhajuinen hengitys.
Ientulehdus on riski yleisterveydelle
Ikenien tulehdus aiheuttaa matala-asteista tulehdusta, joka vaikuttaa muun muassa verisuonten terveyteen ja urheilijoiden kisasuorituksiin. Hampaiden pinnalta ja ientaskuista bakteerit pääsevät kaikkialle kehoon hampaiden harjauksen ja ruoan pureskelun yhteydessä. Oireettomatkin vaivat suussa voivat vaikuttaa koko kehon terveyteen.
– Koska salakavala parodontiitti on yhteydessä moniin elimistön systeemisairauksiin, sen varhainen havaitseminen ja hoitaminen on potilaan yleisterveydenkin kannalta tärkeää. Kansantaudiksi luokitellun parodontiitin hoitona on hyvä suuhygienia. Vaikka hampaiden ja hammasvälien harjaaminen on paras tapa puhdistaa hampaat, tutkimukset osoittavat harjauksen jättävän jopa puolet plakista hampaan pintaan.
– Tutkimusten mukaan henkilöt joilla suu on kunnossa elävät pidempään. Jokainen puuttuva hammas vähentää elinkaarta. Tästä puhutaan aivan liian vähän, sanoo sydänkirurgi Tommi Pätilä. Hän on yksi antibakteerisen Lumoral-menetelmän kehittäjistä.
Lumoral tukee suunterveyttä
– On selvää, että ennaltaehkäisevällä suunhoidolla saadaan aikaan merkittäviä yhteiskunnallisia säästöjä. Tämä ei koske pelkästään hammashoitoa, vaan koko terveydenhuoltoa. Lumoral tukee säännöllistä mekaanista hammashygieniaa ja auttaa saavuttamaan ienterveyden ja verta vuotamattomat ja tulehdusvapaat ikenet, kun tavallinen hammashygienia ei riitä, Pätilä sanoo.
Lumoral on lääkinnällinen laite, joka on suunniteltu parantamaan suuhygieniaa ja parantamaan suunterveyttä. Lumoral-hoito soveltuu niille, joilla on vaikeasti hoidettavia iensairauksia, kuten parodontiittia. Lumoral on tieteellisesti todistettu parhaaksi saatavilla olevaksi kotihoidoksi parodontiittipotilaille ja implanttien ylläpitoon. Helmikuussa antibakteerisesta Lumoral menetelmästä saatiin markkinoille lasten tarpeisiin soveltuva Lumoral Junior.
Lumoral-hoito on kehitetty suun sairauksia aiheuttavaa jäännösplakkia vastaan ja tukemaan hyvää suuhygieniaa. Sen teho on tutkimuksissa osoitettu.
– Hyvä suunterveys on tärkeää kaikenikäisille. Suussa tapahtuu elämän aikana paljon muutoksia, ja hyvät päivittäiset suunhoitorutiinit auttavat pitämään huolta suun terveydestä läpi koko elämän. Terve suu ei ole itsestäänselvyys, sanoo hammaslääkäri Pirta Liljekvist, joka on itse Lumoralin käyttäjä ja suosittelee myös potilailleen Lumoralia osana hyvää suuhygieniaa.
Teksti: Nina Gallo-Melkas
Kuvat: Veli Kouri