Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaa Suomessa yli 340 000 henkilöä. Sairastuneiden määrä on kasvanut kymmenen vuoden aikana kymmenillä tuhansilla. Kyse on kansantaudista, joka vaikuttaa lähes kaikkiin elämänlaadun osa-alueisiin heikentävästi, selviää Kilpirauhasliiton tekemästä tutkimuksesta.
Kilpirauhasliitto toteutti Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidon laatu -tutkimuksen 5. ̶ 24.10.2022. Tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli selvittää kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavien elämänlaatua. Kyselyyn vastasi 2926 yli 18-vuotiasta kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavaa.
Elämänlaadun mittaamisessa käytettiin 15D-elämänlaatumittaria, jota yhä yleisemmin käytetään väestön terveystutkimuksissa ja suunniteltaessa terveydenhuollon toimintaa sekä arvioitaessa toimenpiteiden vaikuttavuutta. Elämänlaatututkimus tehtiin yhteistyössä Health Economics Research Consulting Oy – HERCO Ltd:n kanssa.
Elämänlaatu huonompi kuin väestössä keskimäärin
Elämänlaatututkimuksessa selvitettiin kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavien kokemaa elämänlaatua liikuntakykyyn, näköön, kuuloon, hengitykseen, nukkumiseen, syömiseen, puheeseen, eritystoimintaan, tavanomaisiin toimintoihin, henkiseen toimintaan, vaivoihin ja oireisiin, masennukseen, ahdistuneisuuteen, energisyyteen sekä sukupuolielämään liittyvillä kysymyksillä.
Arvotusjärjestelmä tuotti kyselyyn vastanneiden osalta kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavien kokonaislukemaksi (15D-score) 0,838, kun se ikä- ja sukupuolivakioidulla väestöllä on 0,918 (asteikko 0 ̶ 1). Kun ero on >0,035, puhutaan huomattavasta erosta. Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavien 15D-lukeman ero ikä- ja sukupuolivakioidun väestön 15D-lukemaan on 0,08.
Kokonaislukeman lisäksi saatujen vastausten perusteella muodostettiin 15D-profiili, joka osoittaa graafisesti kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavien saaman tasoarvon jokaisen ulottuvuuden (dimension) osalta. Tilanne kaikissa elämänlaadun hyvyyttä mittaavissa ulottuvuuksissa, syömisen ulottuvuutta lukuun ottamatta, on kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavilla huonompi kuin ikä- ja sukupuolivakioidulla väestöllä.
Vajaatoiminnan hoidossa on kehittämistä
-Tulos kertoo selkeästi, että kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidossa on kehitettävää. Tutkimuksessa ei selvitetty huonomman elämänlaadun syitä, mutta ne ovat varmasti moninaisia. Ne voivat johtua esimerkiksi ongelmista kilpirauhashormonin sopivan annoksen löytämisessä, muista diagnosoimattomista ja hoitamattomista sairauksista, kilpirauhassairauden rikkomasta unirytmistä tai kroonisen sairauden vaikutuksista elämään.
Potilaat kaipaavat kuulluksi tulemista ja informaatiota sairauden moninaisista vaikutuksista, hoidon tavoitteista sekä hoito- ja seurantasuunnitelmasta. Jäännösoireiden hoidossa tarvitaan lääkehoidon lisäksi lääkkeettömiä hoitoja ja vertaistukea, sanoo dosentti, endokrinologian yksikön ylilääkäri, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Saara Metso Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.
Vajaatoiminnan oireet vaihtelevat fyysisistä psyykkisiin
Kilpirauhashormonit vaikuttavat kehon kaikissa kudoksissa. Tästä syystä kilpirauhasen vajaatoiminnan oireiden kirjo on hyvin laaja, ja yksilöllisesti vaihtelevat oireet voivat esiintyä eri puolella kehoa. Tyypillisiä vajaatoiminnan oireita ovat esimerkiksi ylipaino, voimakas väsymys, energian puute, uniongelmat, kuiva ja karkea iho, muistiongelmat, aivosumu, aloitekyvyttömyys, hiustenlähtö ja ruoansulatusongelmat.
Ongelmat kilpirauhasen vajaatoiminnassa voivat vaikuttaa heikentyneen elämänlaadun lisäksi esimerkiksi parisuhteeseen, perheeseen ja työelämään.
Lisätietoa:
Mirja Hellstedt, toiminnanjohtaja, Kilpirauhasliitto, mirja.hellstedt@kilpirauhasliitto, p. 040 707 3223
Sirpa Carlsson, puheenjohtaja, Uudenmaan Kilpi, sirpa.carlsson@uudenmaankilpi.fi, p. 045 663 9411
15D-elämänlaatumittarin asiantuntija: Harri Sintonen, professori (emeritus), Health Economics Research Consulting Oy – HERCO Ltd, harri.sintonen@helsinki.fi, p. 040 546 4298
Kilpirauhasliitto ry
Kilpirauhasliitto on valtakunnallinen kansanterveys-, potilas- ja edunvalvontajärjestö, joka edistää kilpirauhassairauksien tunnettuutta, hoitoa ja tutkimusta sekä kilpirauhassairaiden ja lisäkilpirauhassairaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Kilpirauhasliittoon kuuluu 14 eri puolilla Suomea toimivaa jäsenyhdistystä, joissa on noin 10 000 jäsentä.