Munuaiskorvaushoidossa olevien eli dialyysihoidossa olevien ja munuaisensiirron saaneiden määrä säilyi ennallaan vuonna 2021, mutta kotidialyysiä tekevien määrä on laskussa tavoitteista huolimatta, selviää Suomen munuaistautirekisterin tuoreesta vuosiraportista.
Suomen munuaistautirekisterin uuden vuosiraportin mukaan vuoden 2021 lopussa munuaiskorvaushoidossa oli yhteensä 5297 henkilöä. Heistä dialyysihoidossa oli 1903 henkilöä. Toimiva munuaissiirre oli 3394 henkilöllä. Munuaiskorvaushoidossa olevien kokonaismäärä on pysynyt samana vuoden takaiseen nähden. Dialyysihoidossa olevien määrä väheni noin 70 henkilöllä ja toimivan munuaissiirteen kanssa elävien määrä nousi noin 70 henkilöllä. Ensi kertaa Suomen munuaistautirekisterin historiassa munuaiskorvaushoidettavien määrä ei ole nousussa.
Vuonna 2021 munuaiskorvaushoidon aloitti 454 uutta henkilöä. Määrä on pienempi aiempiin vuosiin nähden, jolloin hoitoon on tullut yli 500 potilasta vuosittain.
– Syy uusien potilaiden aiempaa pienempään määrään saattaa olla normaali satunnaisvaihtelu, terveydenhuollon kuormitukseen liittyvä raportointivaje tai uusien potilaiden määrän todellinen laskusuunta. Uusien potilaiden aiempaa pienempi määrä selittää myös sitä, että munuaiskorvaushoidossa olevien potilaiden kokonaismäärä ei ole kasvanut aiempien vuosien tapaan, kertoo Suomen munuaistautirekisterin vastaava lääkäri Jaakko Helve.
Tyypin 2 diabetes suurin syy munuaiskorvaushoitoon
Yleisin munuaiskorvaushoidon aloittamiseen johtava diagnoosi on edelleen tyypin 2 diabetes kuten on ollut jo yli 20 vuoden ajan.
Munuaisensiirtoja tehtiin vuoden aikana yhteensä 268, mikä vastasi edellisvuosien tasoa. Munuaisensiirtolistalle pääsy on nopeutunut viime vuosina. Munuaisensiirto on elinsiirtoon soveltuville paras munuaiskorvaushoitomuoto. Munuaisensiirron saaneilla on dialyysissä olevia korkeampi eliniän ennuste. Lisäksi munuaisensiirto on myös dialyysiä edullisempi munuaiskorvaushoitomuoto yhteiskunnalle.
Suurin osa käy dialyysihoitoa saavista käy hemodialyysihoidossa dialyysiyksikössä. Kaikista dialyysia tarvitsevista 21 prosenttia oli vuoden 2021 lopussa kotidialyysissa joko kotihemodialyysissa tai vatsakalvodialyysissa.
– Kotidialyysihoitoon liittyy vähintään yhtä hyvä eloonjäämisennuste ja elämänlaatu kuin keskushemodialyysissä. Se on lisäksi yhteiskunnalle edullisempaa ja säästää niukkoja henkilöstöresursseja, Helve kertoo.
Kotidialyysin lisääntyminen tavoitteena
Suomen Nefrologiyhdistyksen vuonna 2021 asettama tavoite on, että vähintään 30 prosenttia dialyysissä olevista olisi kotidialyysissä vuoden 2023 lopussa ja 40 prosenttia vuoden 2025 lopussa.
– Kotidialyysissä olevien määrä ja heidän osuutensa dialyysihoidossa olevista laskivat kuitenkin vuonna 2021, joten toimia osuuden nostamiseksi tarvitaan, Helve toteaa.
Munuaistautirekisteri sisältää tiedot lähes kaikista Suomen dialyysissä olevista ja munuaisensiirron saaneista vuodesta 1964 lähtien. Munuaistautirekisteri sai lakisääteisen aseman 1.1.2023 alkaen kahdeksan muun terveydenhuollon laaturekisterin kanssa. Lakisääteisistä laaturekistereistä vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Munuaistautirekisterin teknisenä ylläpitäjänä jatkaa Munuais- ja maksaliitto.
Laaturekisterit sisältävät tietoja hoidon laadusta, tuloksista ja vaikutuksista. Niiden merkitys korostuu uusien hyvinvointialueiden aloittaessa toimintaansa. Laaturekisterien tietojen avulla voidaan seurata ja kehittää hoitoa sekä kohdentaa niukat resurssit mahdollisimman hyvin.
– Ilman kansallista laaturekisteritietoa hoidon laadun arviointi ja vertailu Suomen sisällä sekä muihin maihin verrattuna ei ole mahdollista. Tällöin ongelmakohtia ei välttämättä havaita, eikä niihin osata puuttua. Se voi johtaa potilaiden eriarvoiseen hoitoon Suomessa, muistuttaa Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.
– Jotta uusiin laaturekistereihin saadaan kerättyä kattavat tiedot potilaista ja pystytään hyödyntämään niitä mahdollisimman tehokkaasti, tulee jatkossa varmistaa rekisterien riittävä rahoitus tämän toiminnan ja kehitystyön mahdollistamiseksi, Helve lisää.
Suomen munuaistautirekisterin uuden vuosiraportin voi lukea sivulta www.muma.fi/munuaistautirekisteri.
Lisätietoja:
Jaakko Helve, vastaava lääkäri, Suomen munuaistautirekisteri, p. 040 6325568
Sari Högström, toiminnanjohtaja, Munuais- ja maksaliitto, p. 050 536 7258
Munuais- ja maksaliitto
Munuais- ja maksaliitto tukee sairastuneiden ja elinsiirron saaneiden sekä heidän läheistensä hyvinvointia ja ajaa heidän oikeuksiaan. Liitto antaa tietoa munuais- ja maksasairauksista ja niiden ennaltaehkäisystä, edistää elinluovutuksia sekä toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana. www.muma.fi
Kuva: Pixabay