Terveys Uutiset

Käypä hoito: Pakko-oireista häiriötä voidaan hoitaa kaiken ikäisillä tehokkaasti kognitiivis-käyttäytymisterapeuttisilla menetelmillä

Tuore Käypä hoito -suositus tarjoaa uutta tietoa pakko-oireisen häiriön tutkimisesta ja hoidosta. Häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti kognitiivis-käyttäytymisterapeuttisilla menetelmillä, lääkehoidolla ja niiden yhdistelmällä. Oireisiin usein liittyvä häpeä ja ahdistus voi vaikeuttaa häiriön tunnistamista. Ilman hoitoa sairaus on pitkäaikainen.

– Pakko-oireista häiriötä kannattaa hoitaa. Hyvällä hoidolla, kuten kognitiivis-käyttäytymisterapeuttisilla menetelmillä saavutetaan erinomaisia tuloksia ja merkittävä osa potilaista saavuttaa oireettomuuden, sanoo suositustyöryhmän puheenjohtaja, HUS Aivokeskuksen ylilääkäri Suoma Saarni.

Uusi suppea suositus sisältää sairauden diagnostiikan ja hoidon lapsilla, nuorilla ja aikuisilla.

Pakko-oireinen häiriö on pakkoajatuksina ja -toimintoina ilmenevä psykiatrinen sairaus. Häiriö alkaa useimmiten lapsuudessa tai nuoruudessa. Lapsuusiässä voi myös esiintyä ohimeneviä pakkoajatuksia ja rituaaleja, jotka ovat osa normaalia kehitystä, eivätkä vaadi hoitoa.

Häiriön tausta on monitekijäinen. Geneettisillä ja neurobiologisilla tekijöillä on keskeinen merkitys, mutta kokemukset ja ympäristötekijät voivat laukaista oireita ja muokata oirekuvaa. Suurin osa, noin 90 prosenttia potilaista sairastuu elämänsä aikana johonkin toiseen psykiatriseen häiriöön, tavallisimmin masennukseen tai ahdistuneisuushäiriöön.

Pakko-oireisen häiriön oirekuvaan voi liittyä pakkoajatuksia, pakkotoimintoja tai niiden yhdistelmä. Pakkoajatukset (obsessiot) ovat mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä, vastentahtoisia ja vieraan tuntuisia ajatuksia, mielikuvia tai yllykkeitä. Pakkotoiminnot (kompulsiot) ovat tietyn kaavan tai säännön mukaan tehtäviä aikaa vieviä toimintoja, joilla pyritään vähentämään pakkoajatuksiin liittyvää ahdistusta tai estämään vahingolliseksi pelätty teko tai tapahtuma.

Oireisiin voi liittyä häpeää ja ahdistusta, joka vaikeuttaa sairauden tunnistamista. Suositus korostaa, että ilman hoitoa sairaus on pitkäaikainen. Pakko-oireisesta häiriöstä kärsii vuoden aikana 1–2 prosenttia väestöstä.

Lievää ja keskivaikeaa häiriötä hoidetaan perusterveydenhuollossa

Suosituksen mukaan sairauden hoito on tarpeen, kun oireista on haittaa potilaalle (ja mahdollisesti tämän läheisille) tai kun oireet heikentävät potilaan toimintakykyä. Pakko-oireisen häiriön mahdollisuutta kannattaa arvioida myös silloin, kun potilaalla esiintyy tyypillisiä samanaikaishäiriöitä. Suositus korostaa, että lieväoireista ja keskivaikeaa häiriötä hoidetaan tehokkaasti perusterveydenhuollossa.

Kognitiivis-käyttäytymisterapeuttiset menetelmät, kuten altistushoito ovat vaikuttavaa hoitoa kaiken ikäisillä potilailla. Mielenterveystalo.fi-sivustolla on tarjolla omahoito-ohjelmia, tietoa nettiterapiasta ja ohjeita ammattilaisille esimerkiksi altistusterapian toteuttamiseksi.

Aikuisilla hoito voidaan aloittaa myös lääkehoitona tai lääkkeen ja psykoterapian yhdistelmänä.Neuromodulaatiohoitoja – eli hermoston toiminnan säätelyä sähköstimulaation avulla – on mahdollista käyttää yksilöllisen harkinnan mukaan hoidon tehostamiseen.

Tutustu uuteen Pakko-oireisen häiriön Käypä hoito -suositukseen.

Lisätietoja:
Suoma Saarni, Suositusryhmän puheenjohtaja, ylilääkäri HUS Aivokeskus, psykiatrian professori, Tampereen yliopisto 1.2.2023 alkaen
p.
040 761 4711, suoma.saarni@hus.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *