Mieli Uutiset Yhteiskunta

Johtamisella on suuri merkitys työviihtyvyyteen ja mielen hyvinvointiin

Kuva yllä: Päihdeteeman puhujia 18.1. (oik.) Juha Parkkisenniemi, Tiina Kaartinen, Jussi Kauhanen, Kari Keränen ja Ari Kaski

Kuopion pääkirjastolla keskiviikkona 18. tammikuuta 2023 jatkuneilla Kuopion 19. Mielenterveyspäivillä käsiteltiin päihteiden viihde- ja haittakäyttöä, johtajuutta mielenterveystyössä sekä kenen ääni kuuluu medioissa eli tiedotusvälineissä.

Mielenterveyspäivien kakkospäivän avannut Kuopion kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Tiina Kaartinen otti kantaa johtamiseen sosiaali- ja terveystoimen suurissa muutoksissa sekä haasteissa muun muassa työvoiman pysyvyyden ja saannin sekä hyvinvoinnin osalta. Hänen mukaansa erityisen tärkeää on, että henkilöstö kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi eikä turhaudu ja väsy ylisuureen työkuormaan sekä yhteyden puutteeseen esihenkilöihin. Etätyöskentelyn kasvu vielä lisää henkilökohtaista kommunikaatiotarvetta.

– Huolestuttavaa on nykyisen työelämän hektisyys ja kiire, jopa sen ja täyden kalenterin ihannointi. Tästä seuraa helposti ahdistusta, stressiä, väsymistä, riittämättömyyttä ja lopulta sairauspoissaoloja. Esihenkilöiden on tärkeää kohdata työntekijöitä fyysisesti kasvokkain, jotta on mahdollista havainnoida uupumusta sekä saada ja antaa aitoa suoraan palautetta, totesi yli 30 vuotta Kuopiossa päiväkodin johtajana toiminut Kaartinen.

Hänen näkemyksensä sai vankkaa tukea rahoitusalalla pitkään esihenkilöasemassa työskenneeltä, nykyisin business coach -tehtävissä toimivalta Riitta Patjalta. Hän peräänkuulutti uudenlaista valmentavaa johtajuutta, jossa tunteidenkaan merkitystä ei vähätellä eikä mitätöidä.

– On johdettava ihmisiä eikä asioita. Johtamisen on oltava tarvittaessa yksilöllistä ja pienryhmissä tapahtuvaa, ei vanhakantaista auktoriteettiin perustuvaa alaisten massajohtamista. Esihenkilön on oltava esimerkkinä eikä vaadittava sellaista mihin ei itse pysty. Hänen on oltava tavoitettavissa. Kiireeseen ei pidä vedota. Päinvastoin kiireen käsite on poistettava ajatuksista. Se tapahtuu siivoamalla turhia ja toisarvoisia asioita päiväjärjestyksestä sekä ottamalla ajankäyttö hallintaan.

– Johtajienkin on kyettävä hakemaan itselleen apua ongelmatilanteissa organisaationsa sisältä tai ulkopuolelta. Heidän on pidettävä huolta jaksamisestaan työelämän haasteissa ja muutospaineissa. Johtajan on opeteltava tuntemaan ensin itsensä ja ajattelutapansa ja johtamaan itseään, jotta pystyy johtamaan hyvin muita ihmisiä. Johtaminen on palvelutehtävä, ja hyvä johtaja on rinnallakulkija, opasti Patja.

Hänen mukaansa ihmisläheinen valmentava johtaminen on erityisen tärkeää palvelualoilla kuten sosiaali- ja terveyshuollossa, missä työntekijät kohtaavat ihmisiä vaikeissa ja kuormittavissa, henkisiä voimavaroja vaativissa tilanteissa, esimerkiksi mielenterveystyössä.

Pohjois-Savon Hyvinvointialueen henkilöstöjohtaja Mari Antikainen muistutti mielenterveyshäiriöiden rajusta kasvusta vuosina 2016-2021. Menetettyjen henkilötyövuosien määrä vuositasolla on kohonnut 44 prosenttia 18 000:een, mikä on yli kolmannes kaikista Kelan korvaamista sairauspäivistä (49 000 hlötyövuotta/v).

– Työelämästä aiheutuvat mielenterveyshäiriöt ovat lisääntymään päin johtuen muun muassa työelämän kuormittavuuden kasvusta, muutostahdin kiihtymisestä ja henkilöstövajeista. Tämä asettaa suurta johtamisen vastuuta esihenkilöille, jotta henkilöstön työkyky sekä työssäviihtyvyys ja -pysyvyys työpaikoissaan säilyvät nykyistä paremmin. Sosiaali- ja terveysalalla haaste on erityisen suuri. Antikainen piti tärkeänä lähijohtamista ja siinä työntekijöiden tarpeiden kuuntelua.

KYSin pääluottamushenkilö, työsuojeluvaltuutettu Hilkka Kontinen oli myös huolissaan työelämän muutoksista huonompaan suuntaan. Se ilmenee hänen mielestään työelämälähtöisten mielenterveyshäiriöiden lisääntymisenä ja sairastumisina. Tämä koskee niin työntekijöitä kuin esihenkilöitäkin. Ilmiö johtaa sote-henkilöstön siirtymisiin muille toimialoille, mikä vaikeuttaa jäljellejäävien työtilannetta entisestään.

– Johtamisessa on tärkeää tasapuolisuus, avoimuus, oikeudenmukaisuus, rehellinen aito palaute ja työntekijöiden kuuntelu. Esihenkilöiden vastuulla on, että työmäärä ja -vaatimukset ovat tekijänsä kokoiset, muistutti Kontinen.

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluja ja -tukea tarjoavan TTY Palvelut Oy:n henkilöstöpäällikkö Johanna Happonen totesi 70 henkilön organisaatiossaan tekemänsä kyselyn perusteella, että työnantajalla ja johtajilla on erittäin suuri merkitys hyvän työilmapiirin saavuttamisessa ja työstä aiheutuvien mielenterveysongelmien torjumisessa.

– Työterveyshuolto on mielenterveysasioissakin hyvä  kumppani ja avun lähde. Siihen kannattaa turvautua ajoissa. Meillä on tämän vuoden ykkösteemana työstä palautuminen, kertoi Happonen.

Päihdehaittoihin on puututtava mahdollisimman varhain

Päihdeasioita ja niiden heijastusvaikutuksia käsitetiin laajasta näkökulmasta. Keskeisenä johtopäätöksenä oli, että päihteiden kuten alkoholin ja huumeiden viihdekäytössä on riski siirtymisestä ongelmakäyttöön ja riippuvuuteen, josta on vaikea päästä irti oheishaittojen kuten rikollisuuden ja talousongelmien lisääntyessä sekä lopulta arjesta selviytymisenkin heiketessä. Päihdehaittohin ja -riippuvuuksiin olisi siksi puututtava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa matalan kynnyksen periaatteella.

Päihdepalvelusäätiön erikoislääkäri Ari Kaski valotti toiminnallisia ja neurobiologisia tekijöitä päihteiden kiehtovuuden ja koukuttavuuden taustalla sekä miksi niistä on vaikea päästä eroon. Selityksiä löytyy aivoissa tapahtuvista kemiallisista reaktiosta. Lisäksi sosiaalisilla ja  perintötekijöillä on vaikutusta.

Myös Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen muistutti, että päihteiden mielihyvävaikutukset perustuvat aivoissa tapahtuvaan hormonitoimintaan, mutta niiden haittakäyttöön altistavat muutkin tekijät kuten elämyshakuisuus, traumat, lapsuuden ja nuoruuden kokemukset sekä vaikutteet, päihdemyönteinen lähipiiri ja jopa kipu sekä sairaudet.

Päihteiden yhteiskunnallisista haitoista kertoivat Pohjois-Savon rikosseuraamuskeskuksen tuore johtaja Juha Parkkisenniemi ja Kuopion kaupungin vuokrataloyhtiö Niiralan Kulman toimitusjohtaja Kari Keränen. Parkkisenniemen mukaan päihdeongelmat ovat taustalla suurella osalla vangeista ja yhdyskuntapalveluun tuomituista. Ne vaikuttavat myös varsin suureen rikosten uusimistiheyteen etenkin jos taustalla on moniongelmaisuutta. Lisäksi huumausainerikosten määrä on kasvussa.

Kari Keränen kertoi, että Niiralan Kulmassa on todettu monissa asumisongelmissa olevan entistä enemmän taustalta päihteiden käyttöä ja siihen liittyviä lieveilmiöitä. Haitat kohdistuvat usein myös päihdekäyttäjän naapurustoon ja sivullisiin. Kuopiossa on päihteiden ongelmakäyttäjille tarjolla tukipalveluja asumiseen ja muuhunkin arkeen, mutta ne eivät tavoita kaikkia. Ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan monen toimijan yhteistyötä.

– Kuopio ei ole vielä pahimmasta päästä päihdeongelmissa, mutta tilanne on vaikeutumassa. Asiaan on syytä puuttua ripeästi. Yhteiskunnallekin on edullisempaa, mitä varhaisemmin ongelmia päästään ratkaisemaan, muistutti Keränen.

Vähemmistöjen ja mielenterveysasioiden näkyvyys mediassa askarrutti

Keskiviikon lopuksi kolme mediamaailman toimijaa ja romaanikulttuurin edustaja, yhteiskuntatieteiden maisteri Inga Angersaari puntaroivat, ketkä saavat äänensä kuuluville medioissa ja jäävätkö vähemmistöt syrjäytetyksi.

Angersaari vetosi Suomen perustuslaissakin turvattuun sanan- ja ilmaisuvapauteen, jotka ovat yksi ihmisen perustarpeista. Hänen mielestään vähemmistö- ja erityisryhmät sekä lapset eivät pääse riittävästi esille markkinalähtöisissä eikä aina valtiollisissakaan tiedotusvälineissä.

– Kyse on nähdyksi ja kuuluksi tulemisesta. Tiedotusvälineillä on suuri vastuu myös mielikuvien ja asenteiden rakentumisessa vähemmistöistä.

Helsingin Sanomien kuopiolaislähtöinen toimittaja Anna-Stiina Nykänen muistutti toisaalta, että vähemmistökulttuurien ja -yhteisöjen sisäisiin yhteiskunnallisesti merkittäviin ongelmiin puuttuminen on jäänyt medioissa vähiin.

– Onko asia jollakin tapaa tabu ja voidaanko tällaisiin ongelmiin puuttua mediossa. Myöskään mielenterveysasioista kirjoittaminen ei ole yksiselitteistä ja helppoa medioissa, vaikka asiassa on tapahtunut positiivista kehitystä. Aika paljon on mielenterveysasioissa yhä asiantuntijakeskeisyyttä eikä ongelmien ytimessä olevien näkemyksiä saada hevin julkaistuksi kuin selviytymistarinoina. Toki nekin tärkeitä ovat, mutta kärsimyksistä ja epäkohdista ei pidä vaieta, korosti Nykänen.

Savon Sanomien toimituspäällikkö Heikki Toivanen todisti 2010-luvun alun ja viime vuosien juttuotannoillaan lehdestään, että mielenterveysasioiden ja niihin liittyvien yhteiskunnallisten epäkohtien julkaiseminen on lisääntynyt ja syvällistynyt jutturaporteissa, uutisissa ja pääkirjoitukssissakin.  Samalla on tuotu enemmän esille asioiden taustoja ja ratkaisukeinoja. Toivasen mukaan on kuitenkin syytä jalkautua useammin nuorten ja lasten pariin lähituntuman saamiseksi ja syiden löytämiseksi heidän kasvavista mielenterveysongelmistaan.

YLEn Itä-Suomen päällikkö Johanna Raatikainen vakuutti, että vähemmistöt saavat sijaa entistä enemmän ja että moninaisuuden edistäminen on mediatalojen valtti keskinäisessä kilpailussa. Hän toivoi, että vähemmistöt tulevat esille muissakin yhteyksissä kuin omissa asioissaan. Samalla Raatikainen tähdensi tiedotusvälineiden uutistyön journalistisen perustan ja objektiivisuuden säilyttämistä sekä todenmukaisen maailmankuvan esilletuomista. Mielenterveysasiat eivät ole hänen mielestään enää medioissa samanlainen tabu kuin vuosikymmeniä sitten.

Kuopion 19. Mielenterveyspäivät päättyivät torstaina 19.1. teemoihin ”Kun kuolema kohtaa, suru jää” sekä ”Tämä aika ja mielenterveys”. Tapahtuman päätti eduskuntavaalipaneeli. Hyvisforum pyrkii raportoimaan näistä tiivistetysti perjantaina 20.1.

Teksti ja kuva: Ilpo Lommi

2 Replies to “Johtamisella on suuri merkitys työviihtyvyyteen ja mielen hyvinvointiin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *