Mieli Uutiset Yhteiskunta

19. Kuopion Mielenterveyspäivät: Some voi olla hyvä renki mutta huono isäntä

Kuva yllä: Eeva Heinonen (vas) Sanni Reinikainen ja Jari Jolkkonen käsittelivät sosiaalisen median vaikutusta lasten ja nuorten mielenterveyteen ja hyvinvointiin Mielenterveyspäivien avausteemassa.

Kolmipäiväiset Kuopion 19. Mielenterveyspäivät alkoivat 17. tammikuuta kaupungin kirjastolla aiempaan tapaan yleisönsuosiolla ja tapahtuman pääkokoajan, kansalaistoimija Risto Asikaisen johdolla. Ensimmäisenä teema, ajankohtainen ”Sosiaalinen media ja mielenterveys” herätti suurimman huomion ja keskustelun. Aihetta ruodittiin erityisesti lasten ja nuorten kehityksen sekä mielenterveyden näkökulmasta kriittisellä otteella. Alustajina olivat Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen, Pelastakaa Lapset ry:n Kuopion osaston puheenjohtajuudesta äskettäin luopunut Eeva Heinonen ja Kuopion kaupungin nuoriso-ohjaaja Sanni Reinikainen.

Piispa Jolkkonen löysi yhteyksiä lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ja itsetuhoisuuden huomattavan kasvun sekä sosiaalisen median (some) räjähdysmäisen yleistymisen välillä. Erityisesti ongelmia on aiheutunt 11-13-vuotiaille tytöille, jotka ovat tuolloin herkässä kehitysvaiheessa. Ikävää on myös sosiaalisen median käyttö kiusaamiseen. Toki somessa on myös hyödyllistä aineistoa. Sitä voidaan käyttää oikein nuorten tukemiseen ja saavuttamiseen esimerkiksi henkisen avun matalan kynnyksen kanavana.

Jolkkonen oli huolissaan siitä, että ovatko nykyvanhemmat jo alistuneet somen ylivaltaan nuorison ajankäytössä sekä osataanko ja välitetäänkö asiaan tarttua ponnekkaasti perheissä, kouluissa ja harrastusyhteisöissä. Hän on aiemmin mediakolumnissaan esittänyt keinoiksi keskusteluja perheissä somen käytöstä, muita vaihtoehtoisia harrastuksia ja jopa somen rajoittamista alle 16-vuotiailta.

Eeva Heinonen esitti kehityskaaren lasten, nuorten ja perheiden kehitykseen sekä kasvuympäristöön 1950-luvulta nykypäivään ja sen osin positiivisia arvoja vääristävään media- ja somemaailmaan.

– Elinympäristö on muuttunut radikaalisti eikä paluuta entiseen elämänmenoon ole. Some-haittoihin ei saa kuitenkaan alistua. Vanhemmilta tarvitaan nyt vastuullisuutta, hyvää esimerkkiä ja empatiaa. Lapsia ja nuoria ei pidä jättää yksin ja rajoittamatta somen varaan. Vuorovaikutteiset keskustelut ovat erittäin tärkeitä perheissä. Aikuisten on ymmärrettävä aidosti, mitä lapset ja nuoret tarvitsevat sekä tunnistettava heidän tunteitaan ja tuettava hyvää kehitystä. Someajalle on löydettävä kiinnostavia hyviä vaihtoehtoja, muistutti Heinonen.

Nuoriso-ohjaaja Sanni Reinikainen kertoi työssään havaitsemistaan ja tutkimuksissa ilmenneestä nuorten mielenterveysongelmien kasvusta sekä hoitoon pääsemisen vaikeuksista ja viiveistä. Hänen mukaansa koronapandemia ja sotauutiset ovat lisänneet ahdistusta. Ikävä lieveilmiö on kiusaamisen lisääntyminen somessa.

Reinikainen näki sosiaalisella medialla olevan nuoriin huonoja sekä hyviä vaikutuksia. Joka tapauksessa se on murtautunut vahvasti nuorten ajankäyttöön, joillakin jopa kuusi-seitsemän tuntia päivässä. Hän toivoi lähdekriittisyyden ja mediakasvatuksen opastamista nuorille, somen liiallisen ja etenkin iltakäytön vähentämistä sekä seurantaa somen sisällöstä ja vaikutuksista nuoriin. Pitkäaikaiset vaikutukset selviävät vasta tulevaisuudessa.

Vilkkaassa yleisökeskustelussa nousivat esiin muiden harrastus- ja ajanviettomahdollisuuksien tarjoaminen nuorille ja lapsille sekä rajojen asettaminen perheissä ja koulussa somen käytölle. Mielenterveyspäivät avanneen Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Eskelisen mukaan kaupungillakin on roolia mielekkään tekemisen tarjoamisessa nuorille ruutuajan vaihtoehdoksi sekä mielenterveyspalvelujen kuntoon saamiseksi. Kuopio aikoo esimerkiksi toteuttaa Unicefin lapsiystävällistä toimintamallia.

Sote-uudistusta ja uutta Hyvinvointialuetta selvitettiin

Toinen avauspäivän pääteema oli ”Sote-uudistus tuli – Mitä se tarkoittaa kansalaisille arjessa ja elämässä?” Teeman alustajina olivat tämän vuoden alusta toimintasa aloittaneen Pohjois-Savon Hyvinvointialueen peruspalvelujohtaja Pertti Lipponen, KYSin palvelukeskusjohtaja Paula Ollonen, KYSin turvallisuuspäällikkö ja mielenterveyden edistämisen dosentti Kaisa Haatainen sekä Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ISOn johtaja Tarja Kauppila.

Pertti Lipposen mukaan koko Pohjois-Savoa ja sen lähes 250 000 asukasta palveleva 12 500 työntekijän hyvinvointialue on käynnistynyt kutakuinkin suunnitellusti, mutta haasteita on paljon edessä ja onnistuminen mitataan vasta tulevaisuudessa. Lähtökohtaisesti ei maakuntalaisten sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluihin eikä pelastustoimeen pitäisi tulla radikaaleja uudistuksia. Palvelujen toteutumiselle on selkeät valvontakriteerit.

Merkittävimmistä haasteista Lipponen mainitsi rahoituksen, joka starttaa alussa valtiolta tulevalla 1,156 miljardin euron vuositasolla. Rahoituksen ja työvoiman riittävyys ovat keskeisiä haasteita ja kriittisyystekijöitä – aiemmin kuntien ja kuntayhtymien hoitamien sote-palvelujen integraatiota, tietohallintoa ja logistiikkaa unohtamatta. Pohjois-Savon maan pahimpiin lukeutuva sairastavuus sekä maakunnan sisäinen erilaisuus ja organisaatioiden toimintakulttuurien yhtenäistäminen asettavat uudelle organisaatiolle myös kovia pähkinöitä purtavaksi.

Paula Ollonen toivoi psykososiaalisten hoitomenetelmien kehittämisen jatkuvan hyvinvointialueella voimavarojen niukkuudesta huolimatta.

– Tärkeää on perheiden tukeminen mielenterveyspalveluissa, moniammatillinen yhteistyö ja ensivaiheen hoitojen hyvä järjestäminen alueellisesti unohtamatta pitkäaikaispotilaiden seurantaa. Huolta on osaavan ammattitaitoisen henkilöstön pysyvyydestä. Tilanne ei ole edes tyydyttävä lukuisten vakanssien ollessa täyttämättä.

Ollonen kertoi uudesta etänä Internetin kautta kenen tahansa saavutettavasta terapianavigaattori.fi -palvelusta, jota käytetään psykososiaalisen hoidontarpeen ensi vaiheen arvioinnissa ja omahoidon ohjaamisessa oikea-aikaisesti matalan kynnyksen hoitoportaaseen. Toimintaa tukevat muun muassa terapiakoordinaattorit. Ohjattu omahoito koostuu asiakkaan kolmesta käyntikerrasta: aloituskäynti (30-45 min), ohjauskäynti (15-30 min) ja lopetuskäynti (15-30 min). Lisäksi on kaksi jälkikyselyä.

Kaisa Haataisen mukaan Pohjois-Savossakin tähdätään siihen, että Suomi olisi vuonna 2026 asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa Maailman terveysjärjestö WHO:n tavoitteita noudattaen. Haatainen toivoi potilailta ja muilta hyvinvointialueen asiakkailta aktiivista palautteenantoa. Tärkeänä hän piti digi- ja etäpalvelujen turvallisuuden sekä osaamisen vahvistamista.

Tarja Kauppila selvitti, mitä soteuudistus tarkoittaa tulevassa arjessa pohjoissavolaisille varsinkin sosiaalityössä. Hän kyseenalaisti jonkin verran, saavatko asiakkaat etenkään sosiaalipalveluissa mahdollisimman laajaa ja vaikuttavaa tutkittuun tietoon perustuvaa palvelua. Kauppila myös peräänkuulutti asiakkaiden osallistamista nykyistä paremmin palvelujen kehittämiseen sekä vahvaa sosiaalialan osaamiskeskustyötä Itä-Suomessa.

Kauppilakin oli huolissaan ammattitaitoisen henkilöstön pulasta ja vaihtuvuudesta sekä siitä aiheutuvasta epävarmuudesta. – Johtamisen haaste on tällaisessa muutostilanteessa suuri. Sosiaalihuollon kehittämiseen on alettava heti eikä vasta kun terveydehuollon haasteet on ratkaistu.

Mielenterveyspäivien puheenjohtaja Risto Asikainen nosti esiin tärkeän kysymyksen, miten sote-järjestöjen ja yleensä ns. kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä huomiodaan hyvinvointialueilla ja kuinka ne pääsevät mukaan palvelutuotantoon. Tilaisuudessa ei asiaa käsitelty, mutta yleisön joukosta hyvinvointialueen luottamushenkilövaltuutettu, lääkäri Björn Cederberg totesi, että budjetissa on varattu ostopalveluihin yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta tietty määrä euroja. (Summa lienee vuositasolla 150 -160 miljoonaa.)

Myös Cederberg oli huolissaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen (HVA) henkilöstön riittävyydestä ja kyvystä pärjätä kilpailussa esihenkilöistä sekä palvelutyöntekijöistä. Heistä uhka vuoto muille alueille ja aloille. Positiivista Cederbergin mukaan on, että HVA-alueen tietojärjestelmät ovat toistaiseksi toimineet hyvin eikä muitakaan isoja ongelmia ole ilmennyt siirtymävaiheen alussa.

Kolmas tiistain puhe- ja keskusteluteema oli ”Ikuisesti nuori – Ratkaiseeko teknologia ikääntymisen ongelmat ja kestävyysvajeen?” Tästä aiheesta alustivat professori, emerita Riitta Ahonen, Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies, Kuopion asuntotoimen johtaja Katri Hiltunen ja Kuopion Ikääntyvien palvelujen johtaja Mikko Korhonen. Tätä osiota ei Hyvisforumin toimittaja ollut seuraamassa, ja kun tapahtumaa ei lähetetä Internetissä etänä, ei siitä ole toistaiseksi Hyvisforumissa tiivistelmää. Aineistoja pyritään kuitenkin hankkimaan jälkikäteen.

Mielenterveyspäivät jatkuvat vielä 19.1.

Mielenterveyspäivät jatkuivat keskiviikkona 18.1. Ensimmäisen session aiheena klo 12 oli ”Mikä päihteissä ja huumeissa kiehtoo ja koukuttaa?”. Klo 15 teemana on ”Mikä merkitys ja vaikutus on hyvällä johtajuudella mielenterveyteen?” ja klo 17 ”Kenen ääni kuuluu mediassa ja päätöksenteossa?” Puhujina oli valtiollisen, maakunnallisen ja kunnallisen julkishallinnon, yliopiston sekä yritysten ja järjestöjen edustajia. Hyvisforum julkaisee näistä esityksistä koostejutun torstaina 19.1.

Mielenterveyspäivät jatkuvat vielä torstaina klo 12 ja 15 huipentuen klo 17 eduskuntavaalipaneeliin.  Niistä julkaistaan koostejuttu perjantaina 20.1.  

Asiantuntija-alustajien sekä yleisökommenttien ja -kysymysten lisäksi pääkirjastolla on tarjolla lukuisia sotealan järjestöjen ja toimijoiden esittelypisteitä, laaja sote- ja hyvinvointialan kirjallisuusesittely sekä muun muassa ikääntymisestä kertova valokuvanäyttely.

Kuopion 19. Mielenterveyspäivät alkoivat taas suurella yleisön suosiolla. Ne jatkuvat torstaihin 19.1.

Ilpo Lommi / Hyvisforum.fi

Kuva: Ilpo Lommi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *