Hyvis extra

Itsemyötätunnon opettelusta apua ikävään oloon ja ahdistukseen

Kuvateksti yllä olevaan kuvaan: Kristin Neff on kiteyttänyt itsemyötätunnon kolmeen osatekijään: Tietoisen läsnäolon taitoon, ystävällisyyteen ja inhimillisyyteen.

Savon mielenterveysomaiset FinFami ry:n, Syömishäiriöliiton Syli-keskus Kuopion, Tukipilarin ja Kuopion ensi- ja turvakoti ry:n Hyvinvoinnin iltakoulun 30.11. järjestämässä Hyvinvoinnin iltakoulussa Mielenpajan ratkaisukeskeinen psykoterapeuttiyrittäjä Marjo Hirvonen käsitteli itsemyötätunnon opettelua käsittelemään ahdistuksen, kärsimyksen ja ikävän olon kokemuksia.

Hänen mukaansa myötätunto on toisen ihmisen kärsimyksen huomioimista. Empaattinen henkilö pystyy eläytymään toisen ihmisen kokemusmaailmaan ja ymmärtämään häntä. Itsemyötätunnossa myötätunto huomataan ja kohdistetaan omaan itseen eli sisälle päin. Itsemyötätunto on itsensä kohtaamista ystävällisesti ja arvostavasti hyväksyen epätäydellisyyden ja heikommatkin kohdat.

– Ihmiset ovat tänä kiireisenä, pärjäämistä korostavana aikana herkästi hyvin vaativia ja ankaria itselleen, joten itsemyötätunnon taitoa tulisi harjoitella aktiivisemmin.

– Itsemyötätuntoa tarvittaisiin myös enemmän suorittamista, tehokkuutta ja täydellisyyttä vaativassa yhteiskunnassa. Itsemyötätätuntoisemmat ihmiset kärsivät vähemmän ahdistus ja masennusoireista, joten taidon opettelusta olisi hyötyä. Mielenterveysongelmat ovat tilastoissa ensimmäinen työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syy. Siten itsemyötätunto olisi  myös hyvä lääkkeetön keino mielenterveysongelmien sekä työkyvyttömyyden ennalta ehkäisyyn, toteaa Hirvonen.

Itsemyötätunnosta on monia hyviä hyötyjä

Hän muistuttaa itsemyötätunnon muistakin lukuisista hyödyistä kuten, että se auttaa sairaudesta toipumisessa, vähentää stressiä, tuo sisäistä lämpöä, lisää itsetuntemusta, rohkaisee ja kohentaa tyytyväisyyttä elämään, tekee ihmisistä aloitteellisempia ja jämäkämpiä tarpeen tullen, luo tyytyväisyyttä parisuhteeseen, vähentää kehohäpeää sekä vahvistaa hyvinvoinnin kokemuksia.

– Itsemyötätunnolla elämän vastoinkäymisistä selviytyy helpommin. Yleensä se mielentila kasvaa, jota ihminen itse ruokkii. Toki elinympäristö, muut ihmiset ja hyvät tai huonot tapahtumat vaikuttavat siihen taustana. Itsemyötätuntoiselle ihmiselle lienee usein helpompaa osoittaa myötätuntoa ympärilleenkin.

Itsemyötätuntoa voi kehittää harjoittelemalla

Marjo Hirvosen mukaan itsemyötätuntoa voi kehittää tietoisuustaito- (mindfullness) ja mielikuvaharjoituksilla, kirjoittamalla, keskustelemalla, rauhoittumalla ekä tarkkailemalla itseään esimerkiksi ns. sisäisen puheen ja puhuttelun tuottamisessa. Ei pidä myöskään unohtaa itsestä huolehtimista fyysisesti ja sosiaalisesti.

– Mielen treenaaminen vaatii sitkeää harjoittelua ja kärsivällistä etenemistä pienin askelin. Itsemyötätunnon harjoittelua kuitenkin toisinaan lykätään, koska on uskomuksia, että se tekee heikoksi tai olisi jotenkin säälittävää tai itsekästä. Näinhän ei todelllisuudessa ole.

– Pahimpia itsemyötätunnon ja -arvostuksen nakertajia ovat negatiivinen sisäinen puhe sekä ajatukset, jotka ovat ankaria ja ilkeitä itselle. Niitä voi torjua esimerkiksi pysähtymällä miettimään, onko oikeasti syytä olla itselle ankara ja onko pakko lähteä mukaan kaikenlaisiin ulkoisiin vaatimuksiin. Monesti negatiivisia asioita voi kääntää myönteisiksi tai ainakin neutraalimmiksi. Itselle saa olla ystävällinen ja inhimillinen, vaikka omassa elämässä tai muualla maailman menossa olisi huolia ja ikäviä ilmiöitä.

Hyvinvoinnin iltakoulut jatkuvat Kuopiossa 2023

Hyvinvoinnin iltakoulu -tapahtumat jatkuvat niiden järjestäjätahojen mukaan ensi vuonna 2023.

Marjo Hirvonen pitä itsemyötätuntoa tärkeänä kasvaneiden mielenterveysongelmien haasteiden ehkäisemiseksi jo ennakkoon.

Teksti ja kuvat: Ilpo Lommi ja Marjo Hirvonen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *