Iäkkäät Ravinto Uutiset

Ravitsemusterapeuttien ja geriatrien mielestä ikäihmisten terveyttä voitaisiin tukea parhaiten puuttumalla vajaaravitsemukseen

Vajaaravitsemuksen tunnistaminen ja hoito on Suomessa lapsenkengissä: resursseja ja osaamista on liian vähän. Hoito on myös monien saavuttamattomissa, koska täydennysravintovalmisteet ovat hyvin rajoitetusti Kela-korvauksen piirissä. Tämä selviää geriatreille ja ravitsemusterapeuteille suunnatusta kyselystä, joka selvitti toimenpiteitä ikäihmisten terveyden ja toimintakykyisyyden tukemiseksi.

Vajaaravitsemukseen tulisi puuttua paljon nykyistä pontevammin. Kun geriatreilta ja ravitsemusterapeuteilta kysyttiin, mihin ikäihmisten terveyttä tukevista tai sairauksien hoitoon vaikuttavista tekijöistä tulisi ensimmäisenä puuttua, vajaaravitsemus sai vaihtoehdoista eniten kannatusta. Vastaajista 72 prosenttia oli sitä mieltä, että se on akuutein ongelma. Muut annetut vaihtoehdot olivat fyysistä aktiivisuutta tukevien virikkeiden saatavuus, monilääkitysten tarkistaminen, sosiaalisten kontaktien tukeminen ja paremmasta unesta huolehtiminen.

Keskeisimmät kliinisessä työssä havaitut vajaaravitsemuksesta koituvat ongelmat ovat vastaajien mukaan yleisen toimintakyvyn lasku, toipumisen hidastuminen, kaatumiset ja haavojen huono paraneminen.

– Monet ongelmat ja komplikaatiot olisivat estettävissä puuttumalla varhain ikääntyneiden vajaaravitsemukseen. Siksi onkin yhteiskunnallisesti täysin käsittämätöntä, että vajaaravitsemuksen hoitoon ei saada resursseja tai tukea. Samaan aikaan meillä palaa kuitenkin miljoonia euroja vajaaravitsemuksen seurauksien hoitoon, kun huono yleisvointi ja toimintakyky johtavat tapaturmiin, pitkittyneisiin hoitojaksoihin ja lisääntyneeseen kotiavun tarpeeseen. Vajaaravitsemuksen aiheuttamat kustannukset ovat tutkimusten mukaan kaksi kertaa suurempia kuin lihavuudesta aiheutuvat, toteaa yksi vastaajista.

Kela-korvattavuus toisi tasa-arvoa

Lähes kaikki vastaajat (99 %) ovat sitä mieltä, että vajaaravitsemukseen puuttuminen olisi tärkeää. Vastaajista 89 prosenttia oli sitä mieltä, että kliinisten täydennysravintovalmisteiden tulisi olla vajaaravitsemuksen ehkäisyyn ja hoitoon käytettyinä Kela-korvattuja. Näin suomalaisilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet niiden hyödyntämiseen osana sairauteen liittyvän vajaaravitsemuksen ruokavaliohoitoa.

– Kliinisten ravintovalmisteiden hinta on monelle pienituloiselle liian korkea. Täydennysravintovalmisteiden subventoiminen tai korvattavuus voisi ajan kanssa tuoda suuret kokonaissäästöt. Lisäksi tulee turvata riittävät ravitsemusterapiaresurssit hoitohenkilökunnan kouluttamiseen ja ikäihmisten ohjaamiseen myös ennaltaehkäisevästi, toteaa yksi vastaajista.

Tällä hetkellä vajaaravitsemus ei ole peruste täydennysravintovalmisteiden Kela-korvattavuudelle. Kela korvattavuuden puute asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan; ruokavaliohoitoa saa, jos pystyy itse maksamaan. Kliinisten täydennysravintovalmisteiden käyttö onkin Suomessa korvauskäytäntöjen seurauksena edelleen harvinaista.

Ajan ja osaamisen puute suuri ongelma

Kyselyn vapaista vastauksista käy ilmi, että vajaaravitsemuksen seuranta ja korjaavat toimenpiteet eivät toimi riittävän hyvin. Vuodeosastoilla ja tehostetussa palveluasumisessa ravitsemushoitoon tarvittavaa aikaa ei ole riittävästi huomioitu esimerkiksi hoitajien mitoituksessa. Ajan puute onkin monien vastaajien mukaan suurin syy vajavaiseen ravitsemushoidon toteutukseen. Suomessa on vastaajien mukaan myös isoja alueellisia eroja ravitsemusterapiavakansseissa ja ravitsemushoidon toteutumisessa.

Lisäksi vastauksissa korostui se, että nykyisellään ravitsemushoito-osaaminen ei ole riittävää. Hoitotyön koulutuksessa ammattikorkeakouluissa ravitsemushoitoa opetetaan aivan liian vähän. Vastaajat ovat sitä mieltä, että tarvitsemme lisää ravitsemusterapeutteja julkiseen terveydenhuoltoon, erityisesti ennaltaehkäisyyn hoitohenkilökunnan tehostetun ravitsemuskoulutuksen lisäksi.

– Puolet vanhusten liikkumisvaikeuksista johtuu liikunnan vähäisyydestä. Taustalla on myös vajaaravitsemus ja lihaskato. Voisimme säästää huomattavia hoidon ja hoivan kustannuksia, jos hyvää ravitsemusta ja liikkumista sisältävät toimet toteutuisivat. Ravitsemustilan arviointi ja ravitsemusohjaus tulee ottaa vakioiduksi osaksi muistitutkimuksia, ikääntyneen liikuntapalveluja, kotihoidon käyntejä ja ryhmätarjontaa. Laillistettuja ravitsemusterapeutteja tarvitaan suunnittelemaan ja toteuttamaan toimia, yksi vastaaja kirjoittaa.

Verkkokyselyyn vastasi 75 geriatria ja ravitsemusterapeuttia loka-marraskuussa 2022. Kysely toteutettiin Ravistamon, Nutrician ja Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen yhteistyönä.

Kliiniset ravintovalmisteet on tarkoitettu erityisiin ravitsemuksellisiin tarpeisiin, ja ne on koostettu ja tarkoitettu potilaiden sairauteen liittyvän vajaaravitsemuksen ruokavaliohoitoon. Tuotteet ovat saatavina apteekeista ja niitä käytetään terveydenhuollon henkilöstön ohjauksessa.

Lisätiedot:

Kyselyyn liittyen: Toni Perez, OSG Viestintä, p. 0400 630 063, sähköposti: toni.perez@osg.fi

Ravitsemusasioihin liittyviin kysymyksiin vastaa:

Katja Hätönen, p. 050 517 9733, sähköposti: toiminnanjohtaja(at)rty.fi

Ikäihmisten hoitoon liittyen

geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, emeritaprofessori: sirkiv@utu.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *