Terveys Uutiset

Liikunnallinen sydänkuntoutus vähentää terveydenhuollon kustannuksia ja parantaa sydänpotilaiden elämänlaatua

Suomen Fysioterapeuttien ”Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus” -fysioterapiasuositusta on päivitetty. Tutkimustiedolla vahvistetun päivityksen mukaan säännöllinen kestävyysliikunta, lihasvoimaharjoittelu ja riittävä arkiaktiivisuus ovat potilaan iästä ja sukupuolesta riippumatta keskeinen osa sepelvaltimotautipotilaan kuntoutumista läpi elämän.

Sydänpotilaan kuntoutus on suunnitelmallista, tavoitteellista ja monialaista terveydenhuollon ammattilaisten ohjaamaa toimintaa. Sydänkuntoutuksen tavoitteena on sydänpotilaan toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, elämänlaadun ja hyvinvoinnin säilyminen tai parantuminen sekä työikäisillä työkyvyn säilyminen, lisääntyminen tai sen palautuminen.

Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus -suosituspäivitys vahvistaa aiempaa tutkimustietoa. Liikuntaa sisältävä sepelvaltimotautipotilaiden kuntoutus vähentää merkittävästi sepelvaltimotaudista johtuvia sydäntapahtumia, jolloin elämänlaatu paranee verrattuna tavanomaiseen sepelvaltimotautipotilaan jatkohoitoon.

Riskitekijöissä suotuisia muutoksia

– Kunto kohoaa ja vaaratekijöissä kuten verenpaineessa ja veren rasva-arvoissa tapahtuu suotuisia muutoksia, tiivistää suositusryhmän puheenjohtaja ja fysioterapian apulaisprofessori Arto Hautala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Suositukseen päivitetty uusin tutkimustieto osoittaa säännölliseen liikuntaan perustuvaan sydänkuntoutuksen olevan terveydenhuollon resursseja säästävää kustannusvaikuttavaa toimintaa verrattuna tavanomaiseen jatkohoitoon. Säästöjä tuottaa muun muassa sairaalahoidon tarpeen vähentyminen.

Avo- ja laitoskuntoutus näyttävät tutkimusten mukaan parantavan yhtä tehokkaasti terveyteen liittyvää elämänlaatua ja sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä sydäntapahtuman jälkeen. Lisäksi etäkuntoutuksen toimintamallit lisäävät fyysistä toimintakykyä ja aktiivisuutta ja vähentävät masennusoireita yhtä paljon kuin suositusten mukaan toteutettu sydänkuntoutus.

Liikuntaharjoittelun lisäksi sydänkuntoutuksen avaintekijöitä ovat potilaan tilan arviointi, fyysisen aktiivisuuden ohjaus, ravinto-ohjaus, painonhallinta, veren rasva-arvojen optimointi, kohonneen verenpaineen hoito, tupakoinnin lopettaminen ja psyykkisestä sekä sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen.

Liikunnallinen kuntoutus alkaa jo sairaalassa

Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus alkaa jo sairaalassa yksilölliset tekijät huomioiden.

– Tavoitteena on, että potilas oppii ja rohkaistuu liikkumaan säännöllisesti, riittävän kuormittavasti ja turvallisesti, Hautala painottaa.

Hänen mukaansa kuntoutuskäytännön sekä yksilöllisen tavoitteen tulee olla kirjattu ja yhdessä potilaan hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvien kanssa sovittu. Hoitava lääkäri ja fysioterapeutti ovat keskeisessä asemassa potilaan ohjaamisessa kuntoutukseen. Kuntoutussuunnitelma tulee tehdä jo sairaalassa, ja siitä tulee käydä ilmi, miten, missä ja milloin kuntoutus toteutuu.

Linkki suositukseen: Hyvä Fysioterapiakäytäntö: Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus (Suomen Fysioterapeutit ry).

Suomen Fysioterapeuttien laatimat Hyvä fysioterapiakäytäntö -suositukset ovat tutkimustietoon perustuvia, suomalaiseen terveydenhuoltoon soveltuvia fysioterapiasuosituksia, joilla edistetään näyttöön perustuvaa työskentelyotetta fysioterapia-alalla.

Lisätietoja:

Arto Hautala, suositustyöryhmän puheenjohtaja, Fysioterapian ja kuntoutuksen apulaisprofessori
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, email: arto.j.hautala@jyu.fi , p. 046 9200 313

Renja Karhunen, kokoava kirjoittaja, Fysioterapeutti, TtK, Kuopion yliopistollinen sairaala, email: renja.karhunen@gmail.com

Hyvä Fysioterapiakäytäntö ja näyttöön perustuva fysioterapia:

Juho Korpi, Kehittämisasiantuntija, TtM, ft. Suomen Fysioterapeutit ry, email: juho.korpi@suomenfysioterapeutit , p. 0400-166 505

Kuva: Ilpo Lommi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *