Urheilijan riittämättömälle ravinnonsaannille on useita syitä. Yksi niistä on runsas harjoittelu, jota ei huomioida riittävästi ravitsemuksessa. Yhtenä syynä voi olla myös huono ruokahalu. Lisäksi esimerkiksi painoluokkiin tai arvosteluun perustuvassa urheilussa voidaan laihduttaa joko sen vuoksi, että tarkoituksena on päästä alempaan painoluokkaan tai siksi, että hoikkuus koetaan hyödylliseksi arvostelussa. Lisäksi yhtenä syynä voi olla syömishäiriö.
Yllättävää kyllä myös pyrkimys terveelliseen ruokavalioon saattaa aiheuttaa urheilijalle vajaaravitsemusta. Ravitsemussuositusten mukainen ruokailu ei sovellu urheilijalle, jolla on raskaita urheilupäiviä tai joka kilpailee aktiivisesti.
– Urheilijan lautasmalli poikkeaa yleisesti suositellusta olennaisesti siinä, että urheilijalla kasvisten määrä täyttää lautasesta vain neljänneksen puolen lautasen sijaan ja hiilihydraatit täyttävätt puolet lautasesta neljänneksen sijaan, toteaa ravitsemusterapeutti TtM Jan Verho.
Monia muitakin haittoja riittämättömästä ravinnosta
Riittämätön ravinnonsaanti voi aiheuttaa urheilijalle mielialan vaihteluja ja heikentää suorituskykyä. Lisäksi suhteellinen energiavaje voi aiheuttaa vamma- ja infektioherkkyyttä sekä hidastaa palautumista urheilusuorituksista. Se voi vaikuttaa myös hormonitoimintaan.
– Erityisesti naisurheilijoilla yhtenä merkkinä voi olla kuukautiskierron epäsäännöllisyys tai jopa kuukautisten loppuminen. Taustalla on hormonitoiminnan häiriö, joka vaikuttaa luun uusmuodostukseen ja heikentää luustoa, toteaa Jan Verho.
Hänen mukaansa nykyisin on nähtävissä hyvä kehityssuunta. Aiemmin pidettiin lähes normaalina, että urheilevan naisen kuukautiset häiriintyivät. Nykyisin entistä useammin urheilijan ravitsemukseen kiinnitetään huomiota ja käytetään apuna myös ravitsemuksen asiantuntijoita.
Urheilu lisää riskiä syömishäiriöön
Syömiseen liittyvät häiriöt ovat lisääntyneet viime vuosina. Tämä näkyy myös urheilijoilla, joilla syömishäiriöt ovat yleisempiä kuin muulla väestöllä.
Syömishäiriöiden taustalla vaikuttaa monia eri tekijöitä perimästä persoonallisuuden piirteisiin, elämämtapahtumiin ja psykologiseen kehitykseen. Ulkonäkökeskeinen, hoikkaa ja lihaksikasta kehoa ihannoiva ja suoritusmyönteinen kulttuurimme on myös yksi merkittävä syy syömishäiriöiden taustalla. Urheilijat eivät ole näiltä kulttuurisilta tekijöiltä suojassa vaan pikemminkin päinvastoin.
Urheilijoiden keho on hyvin tavallisesti arvioinnin ja arvostelun kohteena. Arvostelua tapahtuu urheilulajin sisällä ja mediassa sekä urheilua seuraavien kansalaisten toimesta. Vaikka tietyt lajit ovat erityisen alttiita epäasialliselle kehokommentoinnille, on hyvä muistaa, että syömishäiriöt ovat urheilijoilla yleisiä iästä, sukupuolesta tai urheilulajista riippumatta.
Syömishäiriöille tyypillinen käyttätyminen on aina vahingollista, vaikka syömishäiriöille asetetut kriteerit eivät täysin täyttyisikään. Lieviksikin määritellyissä syömishäiriöissä energiansaanti on urheilijalle usein riittämätöntä.
– Vääristyneet käsitykset ja puhetavat, mikä on terveellistä ja suorituskykyä tukevaa syömistä, vaikuttavat urheilijan riittävään syömiseen. Urheilijan riittämättömän syömisen taustalla on ani harvoin, että olisi vahingossa syönyt liian vähän, kertoo asiantuntija Katri Mikkilä Syömishäiriöliitto Syli ry:stä.
Pelkästään urheilijan vajaaravitsemuksella on hänen mukaansa suoria haitallisia vaikutuksia urheilijan terveyteen, kehitykseen, suorituskykyyn ja palautumiseen. Nuorilla urheilijoilla vaarantuvat myös normaali kasvu ja kehitys.
– Eikö olisi jo aika saada urheilijan kehon ja ulkonäön arvostelemiselle nollatoleranssi samalla lailla kuin muullekin epäasialliselle käyttäytymiselle, kysyy Katri Mikkilä.
Lisätietoa syömishäiriöistä: Katri Mikkilä, asiantuntija; katri.mikkila@syomishairioliitto.fi, p. 040 558 5262
Suomen Luustoliitto ry, toiminnanjohtaja Ansa Holm, ansa.holm@luustoliitto.fi tai p. 050 303 8129 #murtumatkuriin #hoitopolutkuntoon @luustoliitto
Suomen Luustoliitto ry
https://luustoliitto.fi/
Kuva: Hyvisforum.fi