Artikkelit Terveys

Tutkimus: Sydän- ja aivoinfarktin uusiutuessa yli 60 % kuolee – potilaiden jatkohoitoa parannettava

Suomalaiseen potilasaineistoon pohjautuvan rekisteritutkimuksen mukaan valtimotautipotilailla on erittäin suuri riski menehtyä uusiutuvaan sydän- tai aivoinfarktiin. Ensimmäisen kohtauksen saaneista yli 40 prosentilla infarkti uusiutui. Näistä yli puolet menehtyi viiden seurantavuoden aikana.

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen yleisin kuolinsyy Suomessa. Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin sydän- ja aivoinfarktien uusiutumista viiden seurantavuoden aikana yli 48 000 suomalaisen potilastiedoista.

– Tulokset kertovat, että sydän- tai aivoinfarktin saaneen potilaan riski infarktin uusiutumiselle on erittäin korkea, toteaa Helsingin yliopistollisen sairaalan, HUS:in, Sydän- ja keuhkokeskuksen osastonylilääkäri, kardiologian professori Juha Sinisalo.

Uuden infarktin riski oli korkeimmillaan ensimmäisten kuuden kuukauden aikana kohtauksen saamisesta.

– Hälyttävää on, että yli 40 prosenttia potilaista sai uuden kohtauksen viiden vuoden kuluessa, ja heistä 61,5 prosenttia menehtyi. Suomalaiset valtimotautipotilaat ovat siis vakavassa vaarassa.

Infarktin jälkeen huomio riskitekijöiden hoitoon

Tutkimustulokset kertovat Sinisalon mukaan, että sepelvaltimotautia ei ole voitettu, vaikka infarktin sairastamisikä on siirtynyt yhä vanhemmaksi.

– Kun infarkti on hoidettu sairaalassa esimerkiksi pallolaajennuksella, potilaan vointi voi olla paljon parempi kuin aikoihin. Nämä tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, kuinka tärkeää sepelvaltimotaudin hoitoa on jatkaa akuutin tapahtuman jälkeen, Sinisalo sanoo.

Sydän- ja aivoinfarktin jälkeen riskitekijöiden hoitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Muun muassa tupakointi tulee lopettaa ja kolesteroli-, sokeri- ja verenpainearvot tulisi saada hoitotavoitteisiin. Maaliskuussa päivitetyn Käypä hoito -suosituksen mukaan sydäninfarktin sairastaneen LDL-kolesterolipitoisuuden tulisi olla enintään 1,4 mmol/l.

– Elintapamuutoksilla ja lääkehoidolla pyritään siihen, että riskitekijät saadaan tavoitellulle tasolle ja infarktin uusiutumisen riski pienenee, Sinisalo sanoo.

Aika kontrollikäynnille varattava itse

Sydänliiton ylilääkäri, kardiologi Anna-Mari Hekkala muistuttaa, että sepelvaltimotauti on pitkäaikaissairaus, joka vaatii säännöllistä seurantaa.

– Infarktin jälkeen suositellaan ensimmäistä kontrollikäyntiä lääkärin vastaanotolla 1–2 kuukauden kuluttua. Käynnillä määritellään esimerkiksi kolesteroliarvot ja paastoverensokeri sekä se, onko potilas pysynyt hänelle määrätyssä lääkehoidossa. Keskeistä on myös tukea potilasta elintapojen muutoksissa, Hekkala sanoo.

Valitettavan usein tilanne on kuitenkin että valtimotautipotilaiden seuranta ja jatkohoito eivät toteudu. Infarkti hoidetaan erikoissairaanhoidossa kuten yliopistosairaalassa ja seuranta perusterveydenhuollossa kuten lähiterveyskeskuksessa. Potilaan tulee itse varata aika kontrollikäynnille.

– Potilas ei välttämättä tiedä, että seuranta-aika täytyy varata itse, vaan hän voi jäädä odottamaan yhteydenottoa lääkäriltä tai hoitajalta. Jos vointi on hyvä jatkohoitoa ei koeta tarpeelliseksi. Neljännes potilaista ei sairaalasta päästyään edes hae heille määrättyjä lääkkeitä.

Hoitosuositusten mukaan kaikki sydäninfarktin saaneet tulisi ohjata kuntoutukseen, mutta näin ei Hekkalan mukaan tällä hetkellä tapahdu. Joillain alueilla kuntoutukseen ohjautuu arviolta joka viides potilas, joillakin vain joka kymmenes.

– Tieto pitkäaikaissairauden sairastamisesta voi olla valtimotautipotilaalle kova paikka. Sydänliiton Tulppa-kuntoutuksessa voi jakaa kokemuksiaan toisten sairastuneiden kanssa ja saada vertaistukea. Tulppa-kuntoutusta toteuttavat terveydenhuollon toimijat. Sitä on saatavilla ryhmäkuntoutuksena sekä verkkovalmennuksena, Hekkala kertoo.

Faktat tutkimuksesta

  • Tutkimuksessa yhdistettiin Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirien potilaiden rekisteritietoja vuosilta 2012–2016. Otanta 48 405 potilasta.
  • Tutkimuksessa, jonka teetti bioteknologiaan erikoistunut lääkeyhtiö Amgen, tarkasteltiin tämän datan pohjalta sydän- ja verisuonitapahtumien tyyppiä, seuraavaan tapahtumaan tai kuolemaan kulunutta aikaa ja riskitekijöitä.
  • Päätulokset:
    • Viiden vuoden seurannan aikana 41,5 % potilaista sai uusintatapahtuman tai kuoli.
    • Kuolema oli uusintatapahtumista todennäköisin (61,5 % uusintatapahtuman saaneista potilaista).
    • Ei-fataali uusintatapahtuma oli yleensä samaa tyyppiä kuin ensimmäinen tapahtuma eli aivo- tai sydänperäinen.
    • Uusintatapahtuman riski oli korkeimmillaan ensimmäisten 6 kuukauden aikana. Jokainen uusintatapahtuma kiihdytti tapahtumatiheyttä entisestään.

Lisätietoja:

Juha Sinisalo, Sydän- ja keuhkokeskuksen osastonylilääkäri, kardiologian professori, HUS,
Juha.Sinisalo@hus.fi

Anna-Mari Hekkala, kardiologi, ylilääkäri, Sydänliitto, Anna-Mari.Hekkala@sydanliitto.fi

Helena Hulkko, viestintä- ja potilasjärjestötyön päällikkö, Amgen, p. 050 479 9560, hhulkko@amgen.com

Kuva: Pixabay

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *