Iäkkäät Uutiset

Kyselytutkimus: Vanhuuteen ja vanhenemiseen vaihtelevaa suhtautumista

Suomalaiset suhtautuvat vanhuuteen ja omaan vanhenemiseensa myönteisesti, mutta ikääntyneiden osallisuudesta ja yksinäisyydestä ollaan huolissaan

– Maailma muuttuu joka hetki. Sinä ja minä muutumme joka hetki. Eiliseen ei ole paluuta, mutta eilistä pitää kunnioittaa ja siitä pitää huolehtia. Vain siten varmistamme sukupolvien elämän ja kokemuksen siirtymisen osaksi itseämme ja parempaa huomista, toteaa Vanhustyön Keskusliitto tiedotteessaan 20.6.2022.

Vanhustyön keskusliitto teetätti alkuvuodesta 2022 kattavan ja ainutlaatuisen kyselyn kansalaisten asenteista koskien vanhuutta, vanhenemista, vanhustyötä sekä sukupolvisuhteita. Kyselyn tekee ainutlaatuiseksi, että siinä on hyvin kattavasti edustettuna eri ikäiset, nuorista +16-vuotiaista vanhoihin. Vastaajille ei asetettu yläikärajaa ja yleensä yhdeksi ryhmäksi niputetut 65+ / 75+-vuotiaat tarkasteltiin yhtä tarkasti kuin nuoremmatkin ryhmät.

– Saimme aikaan aineiston, joka luo erinomaisia mahdollisuuksia tarkastella eri ikäisten näkemyksiä ja asenteita, Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara kertoo.

Kyselytutkimuksen mukaan vanhuuteen ja vanhenemiseen suhtaudutaan pääosin myönteisesti. Mitä vanhempi vastaaja, sitä myönteisempi suhtautuminen omaan vanhuuteen on. Vaikka yksilötason suhtautuminen vanhenemiseen on myönteistä, koetaan yhteiskunnassamme yleisesti suhtautumisen vanhuuteen olevan kielteisempää. Moni näkee, että iäkkäät ihmiset eivät tule kuulluiksi tai heitä jopa syrjitään. Myös vanhusten yksinäisyys herättää huolta. Vanhustyöhön houkuttelevuus nähdään huonona, eivätkä kansalaiset usko tilanteen paranevan tulevaisuudessa.

Omaan vanhuuteen ja vanhenemiseen suhtautuminen on myönteistä

Suomalaiset suhtautuvat vanhuuteen ja vanhenemiseen myönteisesti (42 %) tai neutraalisti (40 %). Mitä vanhempi vastaaja, sitä myönteisempää suhtautuminen vanhuuteen on ja sitä turvallisemmalta oma vanhuus tuntuu. Eniten oma vanheneminen huolettaa nuoria, opiskelijoita, työttömiä ja jotka kokevat elämänlaatunsa tai rahatilanteensa huonoksi.

Vaikka yksilötason suhtautuminen vanhenemiseen on myönteistä, moni kokee yhteiskunnassa suhtautumisen vanhuuteen olevan kielteisempää. Vastaajista 44 % näkee, että suomalaisessa yhteiskunnassa vanhuutta pidetään kielteisenä asiana ja vain 26 % uskoo vanhuuteen suhtauduttavan myönteisesti.

Vanhustyön houkuttelevuus heikkoa etenkin nuorilla ja opiskelijoilla

Vanhustyöhön liitettävät mielikuvat ovat hyvin kriittisiä. Vastaajista 63 % kertoo, ettei pidä vanhustyötä houkuttelevana alana. Se ei houkuttele etenkään nuorempia ikäluokkia tai opiskelijoita. Huolestuttavaa on, että vastaajista melkein kolmannes näkee vanhustyön houkuttelevuuden heikkenevän entisestään tulevaisuudessa. Työ nähdään fyysisesti ja henkisesti raskaana, kiireisenä, huonosti resursoituna, mutta toisaalta myös tärkeänä.

Hyvän vanhuuden kulmakiviä

Hyvän vanhuuden kulmakiviä ovat perhe ja läheiset, terveys, toimeentulo, harrastusmahdollisuudet ja turvallisuus. Vanhuuteen varautumisessa tärkeimpinä toimenpiteinä pidetään fyysisestä kunnosta, asunnon sopivasta sijainnista ja sosiaalisista suhteista huolehtimista. Enemmistö pitää näiden lisäksi myös asunnon esteettömyydestä huolehtimista ja huomion kiinnittämistä ravitsemukseen tärkeinä toimenpiteinä vanhuuteen varautumisessa.

Suomi on ikääntyneille hyvä maa – silti täälläkin heitä syrjitään

Enemmistö kyselyyn vastanneista (89 %) kertoo olevansa huolissaan iäkkäiden ihmisten yksinäisyydestä. Vaikka enemmistö vastaajista pitää Suomea hyvänä maana iäkkäille ihmisille elää, niin vain alle kolmannes uskoo iäkkäiden ihmisten saavan tarvitsevansa palvelut ja melkein puolet näkee Suomessa syrjittävän iäkkäitä ihmisiä.

Ongelmia nähdään erityisesti peruspalveluissa sekä poliittisessa päätöksenteossa. Iäkkäiden yksinäisyydestä ja yhteiskunnallisesta asemasta ovat eniten huolissaan naiset sekä 46–85-vuotiaat.

Vastaajien mielestä vanhuus alkaa keskimäärin 68-vuotiaana

Puolet vastaajista kokee itsensä nuoremmaksi verrattuna todellisiin ikävuosiinsa. Vain 13 % vastaajista kokee itsensä vanhemmaksi todellisiin ikävuosiinsa verrattuna. Tästä itsensä numeroikäänsä vanhemmaksi tuntevien joukosta jopa puolet ovat alle 35-vuotiaita.

Vastaajia pyydettiin myös kertomaan, missä iässä vanhuus heidän mielestään alkaa. Lähes puolet vastaajista vastasi vuosien 61–70 välille sijoittuvan ikälukeman. Keskiarvo asettui 68 ikävuoteen. Nuorimpien vastaajien vastausten keskiarvo oli matalampi. Keskimäärin tämän ryhmän mielestä vanhuus alkaa jo 62-vuotiaana. Mitä vanhempi vastaaja on, sitä myöhemmin vanhuus heidän mielestään alkaa. Vanhimmassa vastaajaryhmässä vastausten keskiarvo oli 78 vuotta.

Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen 16+-vuotiaiden kansalaisten parissa. Kyselyn toimeksiantaja oli Vanhustyön keskusliitto. Aineisto kerättiin 26.1.-2.3.2022 sähköisellä kyselyllä ja puhelinhaastatteluin. 2055 vastaajan otos kiintiöitiin vastaamaan kohdejoukkoa asuinmaakunnan, iän ja sukupuolen mukaan.

Lisätietoa:

Anni Lausvaara, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto, anni.lausvaara@vtkl.fi, p. 050 322 3021

Vanhustyön keskusliitto – Centralförbundet för de gamlas väl ry on Suomen laajin valtakunnallinen vanhuusalan järjestö, joka toimintansa ja jäsenistönsä kautta tavoittaa yli kaksi miljoonaa ihmistä. Tarjoamme ikääntymisen arkeen toimivia ratkaisuja niin omien kuin jäsenyhteisöjemme palveluiden kautta. Teemme sekä kattavaa yhteiskunnallista vaikuttamista, että järjestämme iäkkäille ihmisille toimintaa ja neuvontaa. Tuomme iäkkäiden ihmisten äänen kuuluville kaikkialle missä toimimme.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *