Blogit Vierasblogi

Työelämän ehtoopuolelta työpaikan menestystekijäksi

Menestyvät työnantajat osaavat tunnistaa varttuneenkin työntekijän tiedot ja taidot sekä hyödyntää ja kehittää niitä. He näkevät seniorin osaamisen päivittämisen tärkeänä, vaikka työuran päätös häämöttäisi jo näköpiirissä. Tällä on merkitystä seniorin työhyvinvoinnille ja itsetunnolle sekä usein koko työyhteisön ilmapiirille – puhumattakaan, että se voi jatkaa seniorin työuraa ja torjua työvoimapulaa.

Osaamisen päivittäminen työelämän ehtoopuolella voi olla siten win-win -tilanne työnantajalle ja -tekijälle. Seniorille se saattaa olla myös tärkeä tekijä eläkevuosien vireydelle esimerkiksi digitaitojen osaamisella. Työelämässä tarvittavien taitojen säilyminen ainakin kohtuullisena voi vielä mahdollistaa myös paluun vaikkapa osa-aikaiseen työhön tai uudelle toimialalle.

Työntekijän eläköityminen tekee loven yrityksen osaamispääomaan, jos hänen lähtöönsä ei ole etukäteen varauduttu. Uuden työntekijän rekrytoinnilla kyetään harvoin nopeasti paikkaamaan syntynyttä osaamisvajetta. Vie aikaa ennen kuin uusi kokenutkin työntekijä on tehtäviensä tasalla ja pääsee sisälle verkostoihin.

Hiljainen tieto talteen ja kiertoon

Varttunut työntekijä on arvokas ns. hiljaisen tiedon välittäjä, jos hänen annetaan kehittyä työssään työuran loppuun asti esimerkiksi osallistumalla henkilöstökoulutuksiin. Nuoremmalla työtoverilla on mahdollisuus saada ja sisäistää arvokasta tietoa seniorilta, jos voi työskennellä tämän rinnalla.

Yrityksen osaamispääoma kasvaa kuitenkin vain, jos työpaikan ilmapiiri, henkilöstökulttuuri ja sinne kertynyt tietotaito tarjoavat sopivan kiinnittymispinnan uudelle tiedolle. Avoimessa ja kaikkia ikäluokkia sekä kokemusta arvostavassa kulttuurissa se onnistuu, mutta pelon, kyräilyn, epäluottamuksen ja syrjäytymisen hengessä niin ei käy.

Pitkän työuran tehnyt työntekijä ei välttämättä tunnista osaamistaan ja sen kehittämistarvetta. Hän on tehnyt työtä mahdollisesti rutinoituneena tuntien työpaikan historian, verkostot, asiakkaat sekä yhteistyökumppanit. Hän saattaa pitää tietotaitoaan arkipäiväisenä eikä pidä siitä suurta ääntä, vaikka osaamisesta on voinut tulla merkittävä osa työpaikan näkymätöntä kulttuuria.

Niinpä ”Kukaan ei ole korvaamaton”- sanonta mielessään kokenut työntekijä jää usein eläkkeelle vähin äänin heti, kun siihen tarjoutuu tilaisuus. Viisaalla esihenkilöllä on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa asiaan paneutumalla varttuneen työntekijänsä vahvuuksiin ja toiveisiin.

Työntekijä haluaa ehkä jatkaa työuraansa, jäädä työvoimareserviin tai ainakin luovuttaa hiljaista tietojaan seuraajilleen, jos esihenkilö malttaa kysyä esimerkiksi:

– Mitä odotat vielä työltäsi ja työelämältä?

– Millaiset tehtävät koet mielekkäiksi? Millaisissa tehtävissä haluaisit vielä työskennellä ja millaisella työajalla?

– Mitkä asiat osaamisessasi ja kokemuksessasi tukevat näiden työtehtävien suorittamista?

– Kaipaisitko osaamisen päivitystä, ja jos niin millaista?

Osaamisen ja tietotaidon kartoitus kannattaa

Tietotaidon dokumentointi ei ole työpaikoilla kovinkaan yleistä. Hiljainen tieto jää siksi usein sanamukaisesti hiljaiseksi. Olen laatinut yhteistyökumppanini kanssa tietotaidon hyödyntämiseksi Seniori CV -pohjan, jolla varttunut työntekijä voi kuvata osaamistaan. CV on napakka yhden sivun tuloste, johon tallennetaan vain ydinasiat taidoista ja vahvuuksista. Pohja on käyttökelpoinen keskustelussa esihenkilön kanssa ja vaikkapa myös uuden työn hakemisessa.

Seniori CV täyttöohjeineen löytyy nettisivulta: https://www.markettarantama.fi/oppaat/. Se kannattaa ladata omalle tietokoneelle ja täyttää Adobe-ohjelmalla. Annan mielelläni lisätietoja ja lähetän Seniori CV -pohjan myös erikseen.

Seniorit voivat lieventää työvoimapulaa

Yritysten ja julkishallinnon työvoimapulaa sekä osaamisaukkoja voidaan torjua työelämän käytännöt sekä normit tuntevien vetreiden seniorien työpanoksella, kunhan heille luodaan siihen mahdollisuus, edellytykset sekä motivaatio. Samalla voidaan torjua seniorien mahdollista sosiaalisten suhteiden romahdusta, jopa yksinäisyyttä ja taloustilanteen heikentymistä.

Esimerkiksi osa-aikainen ansiotyö voi tuoda merkityksellisyyttä ja hyvinvointia eläkeläisen arkeen sekä motivoida häntä fyysisen ja henkisen kunnon ylläpitoon esimerkiksi harrasteiden ja vapaaehtoistoiminnan rinnalla. On yhteiskunnankin etu luoda siihen kannusteita kaikille osapuolille.

Marketta Rantama

Kuva: Ilpo Lommi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *