Työnantajat käyvät armotonta kilpailua yhä pienenevästä työvoimareservistä. Ne alat menestyvät parhaiten, jotka kykenevät muuttamaan työympäristöä entistä joustavammaksi, viihtyisämmäksi ja yksilöllisemmäksi. Huomispäivän työntekijälle ei riitä turvattu työpaikka eläkeikään. Työpaikan tulee tarjota muutakin kuin riittävän palkan.
Työvoimapulassa kärvistelee varsinkin terveydenhuolto. Automaatiosta ja digitalisaatiosta puhutaan paljon, mutta terveydenhuolto imee tulevaisuudessakin suuren määrän hoivaajia. Vaikka suomalaisen terveydenhuollon kehittyminen sotien jälkeisistä vuosista tähän päivään on suurenmoinen saavutus, ongelmiakin järjestelmässä löytyy. Heikoimmassa asemassa olevat käyttävät terveyspalveluja vähiten, vaikka heillä hoidon tarve on yleensä suurin.
Sisar hento valkoinen -myytti ei pure nykynuoreen, joka on hyvin koulutettu ja tottunut itsenäiseen elämään. Tämän päivän nuorilla ei ole samanlaista rajun rakennemuutoksen elämäntaustaa kuin hänen esivanhemmillaan sodan jälkeen.
Sodan jälkeinen sukupolvi oli tottunut niukkuuteen, eivätkä elämänodotukset olleet korkeat. Naiset olivat hoitaneet kotona lapset ja vanhukset. Oli luonnollista, että teollistumisen myötä naiset siirtyivät huolto- ja hoitotyöhön. Naiset tyytyivät vaatimattomaan palkkaan, koska aikaisemmin he eivät saaneet samanlaisesta kotityöstä korvausta lainkaan.
Nykynuori elää yhteiskunnassa, jossa kilpaillaan urakehityksestä ja taloudellisista arvoista. Nuorelle avautuu useita väyliä koulutus- tai ammatinvalinnalle. Yksityinen sektori mukautuu työvoiman liikkuvuuteen paremmin kuin julkishallinto. Tuotantolaitoksen voi tarvittaessa siirtää alueelle, jossa on edullista työvoimaa. Sen sijaan savolaisia potilaita on hankala hoitaa Kiinassa.
Työviihtyvyys on eittämättä vetovoimaa. Jos terveydenhuollon työntekijöiden porina huonoista palkoista tai alan arvostuksesta jatkuu vuodesta toiseen, vetovoima varmasti karkaa toiseen avaruuteen. Tulevaisuudessa joudutaan miettimään, kuka hoitaa ketä vai hoitaako kukaan ketään.
Varsin hyvin tiedetään, että hyvä työviihtyvyys vaikuttaa suotuisasti työantajan kilpailukykyyn, tuloksellisuuteen ja maineeseen. Tutkimusten mukaan työhyvinvoinnilla on myös myönteinen yhteys muun muassa vähäiseen työntekijöiden vaihtuvuuteen, sairauspoissaoloihin ja jopa työtapaturmiin.
Itsekin voi vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Esimerkiksi maailman helpoin ja halvin tapa on panostaa nukkumiseen. Meistä jokainen pystyy halutessaan kehittämään ja vahvistamaan nukkumista arkielämän valinnoilla. Tätä tulisi tukea myös tulevaisuuden työelämässä. Hyvälaatuinen uni luo pohjan laadukkaalle elämälle ja edistää kokonaisvaltaista terveyttä.
Teksti: Jouni Vornanen
tiedottaja Savonia-ammattikorkeakoulu
Kuva: Savonia-ammattikorkeakoulu