Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen historiallista uudistusta koskeva laki on hyväksytty eduskunnassa 23.6.2021. Suuressa sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestäminen siirtyy vuonna 2023 kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle.
Sote-uudistuksessa yhteistyöalueet tulevat korvaamaan erikoissairaanhoidon erityisvastuualueet. Uusilla sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueilla yhteistyövelvoite koskee erikoissairaanhoidon lisäksi tarpeellisilta osin myös perusterveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaavat hyvinvointialueet sekä kunnat yhdessä. Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen jää kunnille, mutta tietyin ehdoin kunnat ja hyvinvointialue voivat sopia ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoidon jatkamisesta osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.
Oppilas- ja opiskelijahuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueelle. Uudistus ei muuta palvelujen tai opiskeluhuollon kokonaisuuden sisältöä. Oppilas- ja opiskelijahuollon kuraattoreilla on mahdollisuus tehdä sosiaalihuoltolain mukaisia palvelutarpeen arviointeja ja päätöksiä, jos hyvinvointialue näin päättää. Asia jää hyvinvointialueen arvioitavaksi ja päätettäväksi kuten nykyisin kunnissa.
Pelastustoimikin siirtyy hyvinvointialueille
Pelastustoimi on hyvinvointialueilla erillinen, sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa rinnakkainen toimiala. Uudistuksessa valtion ohjaus pelastustoimessa vahvistuu ja sisäministeriö ohjaa sekä valvoo jatkossakin pelastustointa ja sen palveluja. Tavoitteena on tuottaa entistä yhdenmukaisempia ja -vertaisempia pelastustoimen palveluja koko maassa. Pelastuslaitokset voivat edelleen tuottaa ensihoitopalveluja terveydenhuollolle.
Julkiset palvelut pääroolissa
Hyvinvointialueet tuottavat jatkossa järjestämisvastuulleen kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut pääosin julkisina palveluina ja yksityinen ja kolmas sektori täydentävät niitä.
Merkittävää on, että sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointia ei annettu sote-uudistuksessa yksityisen palveluntuottajan tehtäväksi hankittaessa ostopalveluja. Sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinnilla on ratkaiseva merkitys, millaisia palveluja ihminen saa ja se vaikuttaa yksilön perusoikeuksien toteutumiseen.
Eduskunta hyväksyi lausuman, jonka mukaan sosiaali- ja terveysalan koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta ja niiden rahoitusta koskeva erillislainsäädäntö säädetään ennen sote-uudistuksen toimeenpanoa.
Uudistus voimaan lopullisesti vuonna 2023
Hyvinvointialueet perustetaan mahdollisimman pian lakien hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Lait tulevat voimaan porrastetusti, osa jo 1. heinäkuuta 2021 ja viimeiset vuoden 2023 alusta.
Soteuudistuksen varsinainen toimeenpano aloitetaan lakien voimaantulon jälkeen. Sen keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että hyvinvointialueiden kaikki keskeiset toiminnot ja palvelut toimivat asiakkaiden ja henkilöstön kannalta häiriöttä uudistuksen tullessa voimaan 1.1.2023.
Hyvinvointialueen kunnat, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueet, sairaanhoitopiirit, erityishuoltopiirit ja alueen pelastustoimet sopivat väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta ja mikä viranomainen asettaa sen.
Valtion rahoittama väliaikainen valmistelutoimielin johtaa hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelua, käyttää sitä koskevaa päätösvaltaa sekä vastaa tehtäviinsä liittyvästä puhevallasta aluevaltuuston toimikauden alkuun asti. Väliaikainen toimielin valmistelee asioita aluevaltuuston ratkaistavaksi ja voi tehdä sopimuksia sekä palkata henkilöstöä määräaikaisesti korkeintaan 31.12.2023 saakka.
Vaaleilla valittu aluevaltuusto ylin toimielin
Hyvinvointialueen ylin päättävä toimielin on suorilla vaaleilla valittava aluevaltuusto. Ensimmäiset vaalit järjestetään 23. tammikuuta 2022. Hyvinvointialueen toimintaa johdetaan aluevaltuuston hyväksymän hyvinvointialuestrategian mukaisesti. Aluevaltuusto päättää myös hyvinvointialueen organisaatiorakenteesta.
Henkilöstö siirtyy ns. vanhoina työntekijöinä
Sote-uudistuksessa syntyy Suomen historian suurin liikkeenluovutus, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö siirretään uusien työnantajien eli hyvinvointialueiden palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä säilyttäen siirtymähetkellä voimassa olevat työ- tai virkasuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet.
Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstö siirtyy tehtäviensä mukana kokonaisuudessaan hyvinvointialueiden palvelukseen. Lisäksi kuntien opetustoimesta hyvinvointialueen palvelukseen siirtyvät opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit. Kuntien yhteisten tukipalvelujen työntekijä siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen, jos hänen nykytehtävistä vähintään puolet kohdistuu kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon tai pelastustoimen palveluihin.
Valtio ohjaa ja valvoo
Valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi strategiset tavoitteet koko maan sosiaali-ja terveydenhuollolle ja pelastustoimelle. Hyvinvointialueiden tulee ottaa ne huomioon toiminnassaan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueen yhteistyösopimuksen valmistelussa.
Sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustetaan nelivuotiskaudelle sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta. Sen tehtävänä on sosiaali- ja terveydenhuollon toteutumisen seuranta ja arviointi sekä sen valtakunnallisen ohjauksen tukeminen. Sisäministeriön yhteyteen perustetaan nelivuotiskaudeksi pelastustoimen neuvottelukunta vastaavin seuranta-, arviointi- ja ohjaustehtävin. Valtionvarainministeriön yhteyteen perustetaan hyvinvointialuetalouden ja -hallinnon neuvottelukunta.
Sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja valtiovarainministeriö käyvät vuosittain kunkin hyvinvointialueen kanssa neuvottelut, joissa seurataan, arvioidaan ja ohjataan strategisella tasolla hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämistä.
Hyvinvointialue laatii vuosittain investointisuunnitelman, jonka hyväksymisestä päättävät sosiaali- ja terveys- sekä sisäministeriö. Hyväksytty investointisuunnitelma on edellytyksenä hyvinvointialueen uusille investoinneille ja omaisuuden luovutuksille. Siten hyvinvointialueet ovat valtion kontrollissa, minkä tarkoituksena on mm. kustannusten hallinta ja hyvinvointierojen hillitseminen väestöltään ja sote-haasteiltaan erilaisten hyvinvointialueiden kesken.
Uudistuksen tavoitteet
Suuren sote-uudistuksen perustana ja syynä on, että tällä hetkellä yli puolet Suomen kunnista ei kykene yksin hoitamaan asukkaidensa tarvitsemia sosiaali- ja terveyspalveluja. Uudistuksen tarkoitus on parantaa kaikkien suomalaisten sote-palveluja siirtämällä järjestämisvastuun kunnilta suurempien, usein maakunnan tai sairaanhoitopiirin käsittävien hyvinvointialueiden hoidettavaksi.
Uudistuksen tavoite on saada koko sosiaali- ja terveyspalvelujen ketju perustasolta erikoistasolle toimimaan paremmin ja mahdollisesti kustannustehokkaammin, kun yksi palvelujen järjestäjä vastaa kokonaisuudesta. Kansalaisille muutoksen on määrä näkyä parempina palveluina, eheämpinä hoitoketjuina ja nopeampana hoitoonpääsynä.
Hyvinvointialueiden riittävän rahoituksen turvaamiseksi ehdotettu rahoitusmalli perustuu palveluista aiheutuviin kokonaiskustannuksiin, palvelutarpeen kasvuun, kustannustason muutokseen, palvelutarvetta kuvaaviin tekijöihin, eräisiin muihin määräytymistekijöihin sekä tarvittaessa valtion lisärahoitukseen. Kaikkien alueiden rahoitus kasvaa, mutta kasvu tapahtuu eri tahtia, sillä asukkaiden palvelutarpeet ovat erilaisia. Se otetaan huomioon rahoituksessa.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulee jatkossa olemaan hyvinvointialueiden sekä kuntien tehtävä. Siksi on tärkeätä, että yhteistyö kunnan ja hyvinvointialueen välillä toimii, jotta esimerkiksi kansalaisjärjestöjen tekemä tärkeä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö jatkuu saumattomasti.
Sote-uudistuksen aikataulu
– Väliaikainen valmistelutoimielin aloittaa 1.7.2021.
– Ensimmäiset hyvinvointialueen aluevaalit järjestetään 23.1.2022.
– Uudet aluevaltuustot aloittavat 1.3.2022.
– Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu ja henkilöstö siirtyvät hyvinvointialuille 1.1.2023.
Kuvat: Ilpo Lommi