Vuosi on kääntynyt toiselle kuukaudelleen ja päivänvalo lisääntynyt muutamia tunteja, mutta talvi hönkii kipakkana kuin ennenvanhaan hyvinä aikoina ennen ilmastomuutospelkoja. Tässä kuussa talven selkä alkanee kuitenkin taittua ja kevään odotus lisääntyy. Odotuksia on myös, että kevät olisi erilainen kuin vuosi sitten, jolloin covid19- eli koronavirus tunki ilkeästi arkeemme ja joillakin kehoonkin vaihtelevin seurauksin.
Valitettavasti näyttää, ettei koronaviruspandemia hellitä kevättä eikä ehkä kesääkään kohti. On toivottava ainakin, ettei se enää pahenisi nykyisestä eikä ärhäkämpi uusi mutaatioversio pääsisi valloilleen. Niinpä ei auta muu kuin olla sitkeä ja noudattaa suojaustoimia sekä rajoituksia, menipä olojen normalisoitumiseen mikä aika tahansa. Eikä kukaan tiedä, palataanko entiseen olenkaan.
Koronakin on suhteellinen ilmiö
Jotkut huomauttavat Suomen suhteellisesti alhaisesta koronaviruskuolemien määrästä; vuoden aikana alle 700 uhria. Se on tuskin puoltakaan itsemurhista, vielä pienempi osa alkoholiin suoraan tai välillisesti kuolleista ja pieni murto-osa sydänsairauksiin sekä syöpiin menehtyneistä. Jotkut koronaan kuolleista olisivat ehkä menehtyneet muutenkin vuoden mittaan, koska heidän keski-ikänsä on 84 vuoden tienoilla.
Tehohoitoon joutuneita ei ole hirmuisesti ja heidän paranemisprosenttinsa on yli 80. Pitää kuitenkin muistaa, että koronan jälki on ollut monissa Suomen lähimaissakin paljon tuhoisampi, kun kansalaiset ja viranomaiset eivät ole ottaneet pandemiaa tarpeeksi tosissaan ja hoito on Suomea heikompaa. Samalla on muistettava, ettei pandemia ole ohi eikä ilmeisesti tiedetä, mitä vielä on tulossa. Pahimmillaan tähänastinen on vasta esimakua.
Monille koronan oireet ovat lähes olemattomia, kesyyn nuhaflunssaan verrattavia, mutta joillekin siitä on jäänyt pitkäaikainen jälkitauti. Kun kukaan tuskin ennakkoon tietää, miten korona vaikuttaa omaan ja läheisten terveyteen, kannattaa ottaa varman päälle ja pyrkiä pysymään erillään siitä. Todetuille riskiryhmäläisille se on jopa elintärkeää. Olen itse kärsinyt aiemmin flunssan jälkitaudista hengityselimissä ja se on lisännyt motivaatiota ottaa koronamääräykset tosissaan.
Koronassa ei ole tällä tietämillä kyse ihmiskunnan lopusta eikä entisaikojen kulkutautien aiheuttamasta väestön suurharvennuksestakaan. Siksi sen ei pidä horjuttaa mielenrauhaa ja -terveyttä. Mutta ei vitsausta pidä väheksyäkään saati olla siitä piittaamatta. Myös koronan välilliset vaikutukset mm. työpaikkoihin ja talouteen on otettava vakavasti.
Hyvisforum seuraa koronaa mutta paljon muutakin
Hyvisforum.fi-verkkosivusto on seurannut laajasti koronapandemiaa lähes sen alkuvaiheista pääasiassa tartuntamäärien tiedottamisella alueellisesti sekä valtakunnallisesti. Myös pandemian vaikutuksia eli sairaanhoitoon joutuneiden ja kuolleiden määriä seurataan, samoin rokottamisen kehitystä. Huomio-palstalla kerromme myös koronaan liittyvistä määräyksistä ja muista akuuteista viranomaistiedotuksista. Uutisiin ja artikkeleihinkin sisältyy korona-aiheisia juttuja. Tarkoitus on pitää lukijakuntamme ajan tasalla valitettavan jokapäiväisestä ilmiöstä .
Muistutan, että Hyvisforumissa on kuitenkin valtaosin muuta hyvinvointiin liittyvää tietoa kuin koronaa. Tammikuun teemoina oli elämäntapojen kohentaminen kuten alkoholista ja muista päihteistä luopuminen, ravintotottumusten parantaminen ja liikuntaharrastusten lisääminen. Moni niin tekikin uudenvuoden lupausten mukaisesti – ainakin tammikuuksi.
Yllytän tipattomuuden, savutttomuuden, vähärasvaisuuden ja -sokerisuuden sekä kuntoilun jatkamista helmikuulle – ja edelleen kohti kevättä. Uusiin hyviin elämäntapoihin voi tottua suotuisten hyvinvointivaikutusten kannustamana. Helmikuun teemoinamme ovat jaksaminen, hyvä uni ja mielen hyvinvointi – eikä edellisiäkään unohdeta.
Iloa helmikuuhun yksin tai yhdessä
Eikä kaikki elämäkään ole koronan torjuntaa. Nyt helmikuussa vietetään Ystävänpäivää (14.2.) ja laskiaista (16.2.). Niiden tiimoilta voi kehittää mukavaa sosiaalista yhdessäoloa kaksistaan tai pienellä porukalla, vaikkapa ulkoilua ja hyvän ystävän muistamista. Se on mitä parhainta henkistä vastalääkettä korona-ankeuteen. Vaikka olisi menossa dieetti, tuskin se kaatuisi helmikuun sesonkiherkkujen eli Runebergin tortun ja laskiaispullan syöntiin. Pieniä mielenvirkistyksiä ja iloja nekin – kaksin ehkä vielä maistuvampia kuin yksin.
Vaikkei yksinäisyydestä ja yksinolosta pidä tehdä peikkoa – jotkuthan jopa pitävät siitä – niin tällaisina ”matoisina” aikoina lienee monille hyväksi jakaa ajatuksia, kokemuksia, tunteita ja mielipiteitä sekä arjen askareitakin kaverin kanssa. Tutkimusten mukaan yksinäisyys voi olla vakavakin mielen ja jopa kehon pahoinvoinnin alkusyynä. Niinpä muun muassa iäkkäisiin riskiryhmäläisiin olisi pidettävä yhteyksiä vähintään tietoliikennevälineillä. Kyseenalaistettu sosiaalinen mediakin voi olla apuri yksinäisyyden torjunnassa.
Vierailkaapa sivuillamme nettiverkossa, Facebookissa tai Instagramissa. Sieltä saattaa löytyä vinkkejä hyvinvoinnin edistämiseen monella tapaa, ehkä kavereitakin.
Ilpo Lommi
Hyvisforum.fi:n päätoimittaja
Kuvat: Ilpo Lommi