Meneillään olevan valtakunnallisen FinSote-kyselyn ennakkotuloksista ilmenee, että koronaepidemian ja -rajoitusten vaikutukset väestön hyvinvointiin sekä palveluihin vaihtelevat selvästi eri puolilla Suomea. Alueiden välillä on selkeitä eroja, miten hoitokäyntejä on siirretty tai peruttu, miten epidemia on heikentänyt väestön taloudellista ja sosiaalista tilannetta sekä miten se on vaikuttanut elintapoihin. Pohjois-Savossa on selviydytty koronapandemian haitoista maan keskivertoa paremmin, talousvaikutusten osalta jopa kärkipäässä positiivisessa mielessä.
THL:n laajaan FinSote-kyselytutkimukseen lisättiin tänä syksynä osio, jossa selvitettiin koronaepidemian vaikutuksia arkielämään ja palveluiden käyttöön. Vastaajat ovat 20 vuotta täyttäneitä Suomessa vakituisesti asuvia henkilöitä. Tiedonkeruu alkoi 15.9.2020 ja jatkuu edelleen. Nyt julkaistut ennakkotulokset perustuvat marraskuun loppuun mennessä saatuihin 16 600 vastaukseen 70 000 lähetetystä kyselystä.
Peruutuksia hoitoihin eniten Uudellamaalla
Koronakriisin vaikutukset lääkärikäynteihin ja arkielämään yli 55-vuotiailla korostuvat negatiivisimmin Uudellamaalla, missä epidemia on vakavin. Itä-Uudellamaalla jopa joka kolmas hoitokäynti lääkärillä tai hoitajalla ei ole toteutunut suunnitellusti maaliskuun alun 2020 jälkeen. Keskiarvo koko maassa on 22 prosenttia. Myös Helsingistä, Vantaa-Keravalta ja Länsi-Uudeltamaalta tuli keskivertoa negatiivisempia tuloksia.
Vähiten peruutuksia hoitokäynteihin raportoitiin Pohjois-Pohjanmaalta, jossa niiden prosenttiluku on 15. Myös Pohjois-Karjala, Satakunta, Päijät-Häme ja Pirkanmaa sijoittuivat kärkipäähän eikä Pohjois-Savokaan jäänyt niistä kauas 18 prosenttillaan.
THL:n johtava asiantuntija Anna-Mari Aalto tähdentää, että peruuntuneet tai siirtyneet hoitokäynnit huolestuttavat, koska palvelutarpeiden patoutuminen ja hoidon lykkääntyminen voi johtaa terveysongelmien syvenemiseen ja avutarpeen kasvuun pidemmällä aikavälillä.
Pohjois-Savossa taloushaitat vähäisimmät
Kyselyn mukaan joka viides 20−74-vuotiaista kokee, että koronaepidemia on heikentänyt taloudellista tilannetta vähintään jonkin verran. Taloudelliset vaikutukset eivät rajaudu vain pahimmalle epidemia-alueelle pääkaupunkiseudulle. Myös Varsinais-Suomessa ja Lapissa on taloudellisen tilanteen heikentyminen yleisempää kuin maassa keskimäärin (22 %). Pohjois-Savossa ja Satakunnassa vain 15 prosenttia vastaajista katsoi taloudellisen tilanteensa heikentyneen.
Yksinäisyys kasvanut eniten Helsingissä
Sosiaalisen kanssakäymisen vähentyminen ja yksinäisyyskokemuksen lisääntyminen näkyy kaikkialla Suomessa. Selvästi eniten yksinäisyys on lisääntynyt Helsingissä, missä jopa 44 prosenttia vastaajista kokee sen lisääntyneen. Koko maan keskiarvo on 32 prosenttia. Myös Keski-Suomessa, Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa on koronaepidemia aiheuttanut keskivertoa enemmän yksinäisyyttä. Vähiten sen kasvusta on kärsitty Kymenlaaksossa ja Lapissa (27 %) sekä Etelä-Pohjanmaalla. Pohjois-Savon lukema on 30 prosenttia.
Etätyön lisääntymisessä on suuret alueelliset erot. Helsinkiläisistä keskimäärin 74 prosenttia on lisännyt etätyötä koronaepidemian aikana, kun osuus koko maassa on 48 prosenttia. Etätyön kasvulla on vaikutusta aktiiviväestön yksinäisyyteen. Ikäihmisillä se johtuu eristäytymisestä. 80 vuotta täyttäneistä 42 prosenttia kertoi yksinäisyyden lisääntyneen, kun 20–69-vuotiailla vastaava osuus oli 31 prosenttia.
Liikunta vähentynyt erityisesti yli 80-vuotiailla
Ikääntyneistä erityisesti yli 80-vuotiaat ovat vähentäneet päivittäistä liikuntaa koronaepidemian vuoksi. Vaikka sosiaaliset rajoitukset koskivat myös 70–80-vuotiaita, he pystyvät helpommin ulkoilemaan tavanomaiseen tapaan.
– Havainnot huolestuttavat, sillä lyhytkin tauko liikunnassa voi alentaa toimintakykyä, vaikeuttaa arjessa selviytymistä ja lisätä avuntarvetta. Toisaalta noin joka kymmenes yli 80-vuotiaista oli lisännyt liikuntaa. Siten osalla iäkkäistä on voimavaroja reagoida muuttuneeseen tilanteeseen, toteaa THL:n erikoistutkija Katja Ilmarinen.
Joka viides yli 80-vuotias kertoi univaikeuksien ja painajaisten lisääntyneen. Yli 70-vuotiaat raportoivat muutoksia suunniteltuihin hoitokäynteihin saman verran kuin vastaajat keskimäärin eli niitä oli reilulla viidenneksellä.
Toimintarajoitteisten hyvinvointi heikentynyt
Kyselyn mukaan monet hyvinvointiin liittyvät ongelmat ovat yleisempiä toimintarajoitteisilla ihmisillä verrattuna muuhun väestöön. Koronaepidemia ja sen aihettamat rajoitustoimet ovat entisestään heikentäneet heidän tilannettaan. Toimintarajoitteisista useampi kuin muista kertoi hoitokäynnin siirtyneen tai peruuntuneen sekä yksinäisyyden lisääntyneen. Toimintarajoitteisista 20−74-vuotiaista suurempi osa kuin muista arvioi koronaepidemian heikentäneen taloudellista tilannetta ainakin jonkin verran.
Katso tutkimustuloksia graafeina tästä.
FinSote-kyselyyn ehtii vastaamaan vielä tammikuussa 2021 ja siitä on lähdössä ”karhukirje”.
Lisätietoa FinSote-tutkimus: Suvi Parikka, vastaava tutkija, kehittämispäällikkö, p. 029 524 7959.
Neuvontapuh. (ilmainen): 0800 97730, ark klo 9-11.
3 000 kuopiolaiselle vastauspyyntö FinSoteen
Kuopion kaupungin hyvinvointikoordinaattori Tanja Tilles-Tirkkonen kertoo, että THL:n laajaan FinSote-tutkimukseen on pyydetty Kuopiosta vastaajiksi 3 000 yli 20-vuotiasta henkilöä. Joulukuun alkuun mennessä oli vasta vajaa puolet vastannut. Tilles-Tirkkonen toivoo, että loputkin vastaisivat mahdollisimman pian, viimeistään tammikuun alkupuolella.
– Kansallinen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus FinSote tuottaa tietoa väestön hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niiden muutoksista väestöryhmittäin. Se selvittää, miten Suomessa asuvat voivat, saavatko he sosiaali- tai terveyspalveluja sekä ovatko ne laadukkaita. Tieto on tärkeää palvelujen kehittämiseksi ja alueellisen ja sosioekonomisen eriarvoisuuden kaventamiseksi. 22 sote-alueelta saatu tieto mahdollistaa kattavan alueellisen vertailun.
– FinSote vastaa myös sote-palvelujen uudistamisen tietotarpeeseen. Kuopiosta koottavaa tietoa hyödynnetään paikalliseenkin hyvinvoinnin edistämiseen. Tulokset antavat arvokasta perustietoa toiminnan kehittämiseen ja suuntaamiseen. Siksi on tärkeää, että tutkimukseen osallistuu mahdollisimman moni kyselylomakkeen saanut.
Työhyvinvoinnissa ja terveyspalveluissa haasteita
Edellinen FinSote-kysely tehtiin 2018. Tuolloiset tulokset kertoivat valtakunnallisesti tarpeesta kehittää terveyspalvelujen saatavuutta ja työhyvinvointia. Noin 10 % vastaajista raportoi psyykkistä kuormittuneisuutta ja 25 % eli jopa neljännes ei uskonut jaksavansa työssään eläkeikään. Riittämättömästi lääkäripalveluja saaneita oli joka kuudes. Se vastaa koko väestöön suhteutettuna 400 000 ihmistä.
Pohjois-Savon hyvinvointikoordinaattori Säde Rytkönen kertoo, että vuoden 2017-2018 FinSote-kyselyn mukaan yksinäiseksi tuntevia 20-75+ vuotiaita oli Pohjois-Savossa kahdeksan prosenttia, mikä vastaa koko maan keskivertoa. Eniten yksinäisiä, noin kymmenen prosenttia, oli 20-54-vuotiaissa naisissa. Miesten yksinäisyys oli vähäisempää (6 %). Näihin lukuihin suhteutettuna korona-aika olisi Pohjois-Savossakin lisännyt yksinäisyyttä huomattavasti, 30 prosenttiin. Mahdollisesti heikosta taloudellisesta tilasta kertoo, että ruoan loppumista pelkäsi 2018 Pohjois-Savossa 12 prosenttia, mikä on hiukan enemmän kuin maassa keskimäärin.
Sosiaali- ja terveyspalvelut painopisteenä
– Uudessa FinSote 2020 -kyselyssä painotetaan sosiaali- ja terveyspalveluija. Kysely selvittää myös väestön internetin sekä digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä sekä koronaepidemian vaikutuksia hyvinvointiin ja toimeentuloon. Nämä ovat tärkeitä tietoja toiminnan kehittämiseksi Kuopiossakin, muistuttaa Tilles-Tirkkonen.
Vastaajat on poimittu satunnaisotannalla Digi- ja väestötietoviraston järjestelmistä. Jokainen tutkimukseen valikoitunut edustaa alueensa samanikäisiä ja -sukupuolisia henkilöitä. Yhtään vastaajaa ei voi korvata toisella, minkä vuoksi jokainen vastaus on tärkeä. Tutkimustulokset julkaistaan THL:n verkkosivuilla keväällä 2021. Yksittäistä vastaajaa ei voi tunnistaa.
Lisätietoja: Tanja Tilles-Tirkkonen, p. 044 718 2056, tanja.tilles-tirkkonen@kuopio.fi
Toinenkin hyvinvointikysely on menossa Pohjois-Savossa
Myös Pohjois-Savon HYTE-tiimin hyvinvointikoordinaattori Säde Rytkönen kannustaa vastaamaan FinSote-kyselyyn. Lisäksi hän muistuttaa Pohjois-Savossa meneillään olevasta toisesta hyvinvoinnin kokemusten kyselystä.
– Pyydämme pohjoissavolaisia kertomaan henkilökohtaisia kokemuksia jokapäiväisestä hyvinvoinnistaan 6.2.2021 mennessä. Kyselystä saadaan tärkeää tietoa, jota hyödynnetään valmisteltavaan Pohjois-Savon maakunnan ja kuntien hyvinvointikertomukseen.
Verkkokyselyyn voi vastata netissä tai täyttämällä paperisen kyselylomakkeen, joita on kuntien pääkirjastoissa. Vastaaminen on vapaaehtoista ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Vastanneiden kesken arvotaan kolme 50 euron lahjakorttia voittajan haluaman kunnan hyvinvointipalveluihin.
Kaksi vuotta sitten tähän kyselyyn tuli noin 3 000 vastausta ja ainakin samaa määrää Säde Rytkönen odottaa nytkin. Joulukuun puolivälissä vastauksia on koossa noin 600 – eli kirittävää vielä on.
Lisätietoja: Hyvinvointikoordinaattori, Säde Rytkönen, Pohjois-Savon HYTE-tiimi, sade.rytkonen@kuh.fi, p. 044 717 6370.