Artikkelit Lapset ja Nuoret Mieli

Korkea-asteen opiskelijat kaipaavat lisää apua stressinhallintaan

Korkeakouluopiskelijoiden stressi on lisääntynyt Suomessa viime vuosina. Jopa joka kolmas opiskelijoista kokee runsaasti stressiä. Syynä on Jyväskylän yliopistossa valmistuneen mobiilipäiväkirjatutkimuksen mukaan useimmiten vaikeus saada opiskelusta otetta. He tuntevatkin kaipaavansa lisää tukea ja apua stressinhallintaan.

Tutkimuksessa selvitettiin 86 maisterivaiheen opiskelijan yhdellä tutkimusviikolla kokemaa päivittäistä opiskeluun liittyvää stressiä ja sen hallintakeinoja.

Tutkimustulosten mukaan yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoiden opiskelustressissä on huomattavaa päivittäistä vaihtelua.  Sinkkuopiskelijat kokivat enemmän stressiä kuin parisuhteessa olevat tai joilla on perhe ja lapsia.

Sosiaalisista suhteista, ajanhallinnasta ja myönteisyydestä apua

Opiskelijoiden stressinhallintakeinoista sosiaaliset suhteet, opintojen edistäminen, ajanhallinta sekä myönteinen asenne olivat yhteydessä stressitason muutokseen. Opiskelijoiden stressitaso laski näiden stressinhallintakeinojen käytön jälkeen.

– Tulosten perusteella näyttäisi, että ajan viettäminen ja keskusteleminen läheisten kanssa sekä tuen saanti läheisiltä tai ohjaajalta, opintojen edistäminen ja aikataulutus sekä itsensä tsemppaaminen myönteisellä ajattelulla voivat helpottaa opiskelijoiden opintostressiä ainakin lyhyellä aikavälillä. Näitä keinoja voitaisiin opettaa opiskelijoille. On tärkeää, että he oppisivat tunnistamaan omia stressinhallintakeinojaan ja käyttämään niitä. Opiskelijoiden stressillä on monia kielteisiä seurauksia hyvinvointiin ja terveyteen, kertoo yliopisto-opettaja, KT Sanna Moilanen.

Professori Anna Röngän mukaan tutkimusaineisto kerättiin ennen koronapoikkeusaikaa. Tilanne on nyt erilainen opiskeluolosuhteiden muututtua ja se tuo vielä uusia haasteita.

– Tällä hetkellä opiskelijat eivät pysty koronarajoitusten vuoksi viettämään vapaa-aikaa yhtä rentouttavasti vertaisten ja läheisten kanssa. Toivottavasti he löytävät luovia uusia keinoja sosiaalisten suhteiden ylläpitoon korona-ajan lisähaasteissa, Rönkä pohtii.

Lisätietoja:
Sanna Moilanen, KT, yliopistonopettaja, sanna.k.moilanen@jyu.fi, p. 040 6469208 (ennen 28.11.)
Anna Rönkä, professori, tutkimuksen varajohtaja, anna.k.ronka@jyu.fi, p. 040 8054891

Alkuperäisartikkeli: Moilanen, S., Lindroos, E., Tolvanen, A., Sevón, E., Autio, L. & Rönkä, A. Mobiilipäiväkirjatutkimus korkeakouluopiskelijoiden päivittäisestä opiskeluun liittyvästä stressistä ja stressinhallintakeinoista. Julkaistaan Psykologia-lehden numerossa 6/2020    

Riittämättömyydestä stressiä

Opiskelijastressiä käsiteltiin myös kuluneella viikolla TV1:n A-studiossa. Opiskelijoiden mielenterveyttä ja opiskelukykyä edistävän Nyyti ry:n toiminnanjohtaja Minna Savolainen korosti, että yksi kasvaneen stressin, uupumuksen ja ahdistuksen lähteistä on lisääntynyt riittämättömyyden tunne sekä yksinäisyys. Koronapoikkeusaika voi laukaista niitä.

– Kaikkiin eivät nämä ikävät ilmiöt iske ja opiskelijoissa onkin havaittavissa polarisoitumista hyvinvoinnissa ja jaksamisessa. Jopa 86 prosenttia opiskelijoista kokee opiskelun raskaaksi. Se ei johdu välttämättä etäopiskelusta vaan työmäärän kasvusta ja sosiaalisten suhteiden vähentymisestä.

Savolaisen mukaan opiskelijoiden terveydenhuoltoon tarvitaan lisäresursseja sekä kurottavaa eli puuttuvaa ja aktiivista tukea, jottei opiskelupudokkuus lisääntyisi.

Opiskelijoiden stressiongelmaa Savossakin

Savonia ammattikorkeakoulun kuraattori Meri Tissari vahvistaa, että stressi, sen tunnistaminen ja hallinta ovat hyvin yleisiä teemoja keskusteluissa opiskelijoiden kanssa.

– Olen tänä syksynä pitänyt aloittaneille opiskelijaryhmille hyvinvointiluentoja ja yhtenä aiheena on stressi. Olen pyytänyt palautetta esityksen jälkeen opiskelijoilta. Kaikista mielenkiintoisin ja tarpeellisin aihepiiri palautteiden perusteella on nimenomaan stressi. Siitä opiskelijat ovat toivoneet lisää tietoa ja olen sitä myöhempiin luentoihini lisännyt. Muut aihepiirit ovat tunteet, ajatusten hallinta, oman toiminnan säätely, mielenterveys ja tukipalvelut.

– Jyväskylän yliopiston tutkimuksen esiin nostamat stressinhallinnan keskeiset asiat kuten sosiaaliset suhteet, ajanhallinta ja myönteisyys, ovat nyt koronapoikkeustilanteessa koetuksella. Siksi en ihmettele stressikokemusten lisääntymistä, sanoo Meri Tissari.

Hän kuitenkin muistuttaa positiivisen stressin merkityksestä, koska se antaa innostusta tekemiselle.

– Tärkeää on tunnistaa tilanne, jolloin stressi ei ole enää voimavara eli kun keskittyminen on vaikeaa ja univaikeudet sekä väsymys lisääntyvät. On tärkeää tietää, mihin pitkittynyt stressitilanne voi johtaa. Kyseessä on oikeasti todellinen ongelma, johon tarttuminen hyvissä ajoin on tärkeää! Stressin varhaisoireiden tunnistaminen auttaa tekemään muutoksia elämään, kuten asioiden priorisointia, elämäntapojen korjausta ja hyvää mieltä tuovien asioiden toteuttamista.

Tissari pitää hyvänä, että opiskelijoiden stressin ja uupumuksen kasvu on otettu esille. Hänen mukaansa kuormituksen ja stressin hallinta ovat keskeisiä taitoja, joita jokaisella tulisi olla ja joita olisi hyvä harjoitella niin itsekseen kuin myös läheisten, ystävien tai kaverien kanssa. Vertaistukikin voi myös tuoda helpotusta. 

Opiskelijoiden ryhmäytyminen on haasteellista

Savonian opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Eemeli Kankaan mukaan opiskelijoiden mielenterveys on ollut isosti puheenaiheena tänä syksynä.

– Koronan aiheuttamat opiskeluvaikeudet iskivät erittäin lujaa viime keväänä, kun monen opiskelijan työpaikka-, harjoittelu- ja opintoasiat saivat kovan kolauksen. Syksyllä aloittaneiden opiskelijoiden ryhmäytyminen on ollut vaikeampaa poikkeusajan rajoitusten vuoksi.
Ryhmäytymisellä on korkeakouluopinnoissa iso merkitys ja siihen pitää panostaa.

– Meillä Savoniassa on onneksi aktiiviset ja kekseliäät opiskelijayhdistykset, jotka ovat olleet luomassa uusia toimintatapoja ryhmäytymiseen. Savonia on myös tarjonnut apua opiskelijoille useilla kanavilla. Korkeakoulukuraattori Meri Tissari on tehnyt tärkeää työtä
opiskelijamielenterveyden puolesta, toteaa Kangas.

Hän korostaa, että on tärkeää pitää huolta muista ja antaa toisaalta muiden huolehtia itsestä.

– Tukiverkostot ja vertaistuki ovat isossa merkityksessä myös poikkeusaikojen ulkopuolella. Kysykää luokkatovereiltanne, henkilöstöltä, ystäviltä ja sukulaisiltanne: mitä kuuluu? Se voi olla jonkun päivän pelastus. Pidetään itsestämme huolta, mutta ei unohdeta muita.

Ammattikorkeakouluopiskelijoilla on säilynyt käytännön taitojen harjoittelujaksoja etäopetuksen rinnalla, mikä on hyvä myös opiskelukavereiden tapaamisen ja ryhmäytymisen kannalta.

Ammattikorkeakouluopiskelijoille YTHS:n palvelut 2021 alusta

Suomen Opiskelijakuntien liitto SAMOKin kyselyssä yli puolet ammattikorkeakouluopiskelijoista kokee stressin lisääntyneen koronan vuoksi etäopiskeluun siirryttäessä. Lisäksi lähes puolet opiskelijoista ilmoitti jaksamisen ja motivaation heikentyneen. Sosiaalisten suhteiden rajoittaminen on lisännyt yksinäisyyttä huomattavan monella.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto on pitkään ollut aliresursoitua, mutta vuoden 2021 alusta ammattikorkeakouluopiskelijat pääsevät YTHS-palveluihin. Tämä mahdollistaa heille laajemmat terveydenhoitopalvelut ja tuo korkeakouluopiskelijat samalle viivalle yliopisto-opiskelijoiden kanssa.  Samalla YTHS kasvattaa resurssejaan koko maassa. Sen etä- ja digipalvelut ovat kaikkien opiskelijoiden käytössä paikkakunnasta riippumatta

Opiskelijoiden kokonaishyvinvoinnin heikkeneminen lisää kuitenkin mielenterveyspalveluiden kysyntää ja asettaa YTHS-palvelut uusien haasteiden eteen. Opiskelijoiden muuttuneisiin palvelutarpeisiin vastataan esimerkiksi kasvattamalla mielenterveyskysymyksiin erikoistuneiden ammattilaisten määrää ja luomalla monipuolisempi palvelurakenne.

SAMOKin mukaan julkiset resurssit eivät kuitenkaan riitä kattaviin mielenterveyspalveluihin, mikä ilmenee yhä useamman nuoren opiskelijan kasvavana henkisenä pahoinvointina.

– Erikoissairaanhoidon palvelut ovat ylikuormittuneet ja hoitoon pääsyä joutuu odottamaan pahimmillaan jopa vuoden. Tämä johtaa mm. siihen, että YTHS joutuu hoitamaan potilaita, jotka tarvitsisivat erikoissairaanhoitoa, kommentoi SAMOKin puheenjohtaja Anna Laurila.

Ammattikorkeakoululaiset pääsevät vuoden 2021 alusta YTHS:n terveydenhoitopalveluihin.

Korona ei ainoa syy mielenterveyspalvelutarpeen kasvuun

YTHS:n itäisen palvelualueen aluejohtaja Anu Väänänen kertoo, että opiskelijoiden mielenterveysongelmien palvelukysyntä oli tammi-lokakuussa 2020 neljänneksen (24 %) suurempaa kuin viime vuoden samana ajanjaksona.

– Palvelukysyntä on tosin kasvanut viime vuosina muutenkin. Sitä oli nähtävissä jo tämän vuoden alussa ennen COVID19-koronapandemian tuomia rajoituksia. Palvelukysynnän kasvu ei siten selity vain koronaviruspandemian vaikutuksilla.

– Kuopiossakin on otettu huomioon palvelukysynnän kasvu. Lisähenkilöstön rekrytointeja on tehty mielenterveyssektorille sekä myös yleisterveyden ja suunterveyden hoitoon, toteaa Väänänen.

YTHS:n ylilääkäri Tommi Väyrysen mukaan YTHS on pystynyt tuottamaan vuonna 2020 paljon tavanomaista enemmän mielenterveyspalveluja, koska terveydenhoitajilta ja yleislääkäreiltä on vapautunut aikaa tavanomaisten hengitystieinfektioiden hoidosta.

– Mielenterveyspalvelujen kasvattamisen on mahdollistanut myös, että YTHS:ssä oli pandemiasta johtuvien rajoitusten alkaessa jo etävastaanoton mahdollistava turvallinen ohjelmisto.

Apua tarjolla monelta taholta Kuopion seudulla

Apua opiskelijoiden mielenterveys- ja elämänhallintapalveluihin Kuopion seudulla löytyy monelta taholta: Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS:stä sekä Kuopion kaupungin organisaatiosta kolmesta eri paikasta kuten Nuorten vastaanotto SIHDISTÄ 13-22-vuotiaille, aikuisten mielenterveyspalvelusta yli 20-vuotiaille ja nuorten mielenterveyspalvelusta alle 19-vuotiaille.

Palvelujen saannissa ja yhteydenottoihin vastaamisissa voi olla ruuhkaa kasvaneen palvelutarpeen vuoksi. Kriisiapua tarjoaa Kuopion seudun Mielenterveysseuran pyörittämä Kriisikeskus.

Koronaviruksen aiheuttama poikkeusaika on voinut pahentaa tai laukaista opiskelustressiä muttei ole ainoa syy sen kasvuun.

Teksti: Ilpo Lommi

Kuvat: Savonia ammattikorkeakoulu ja Ilpo Lommi

Lisätietoja:
https://www.kuopio.fi/mielenterveys

https://www.nyyti.fi p. 010 2357 520,
https://www.nyyti.fi/opskelijoille/chat/ (ti klo 15-17 ja ke 18-20 teemallisia chat-keskustelumahdollisuuksia)

One Reply to “Korkea-asteen opiskelijat kaipaavat lisää apua stressinhallintaan

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *