Savon Yrittäjät ja Kuopion hiippakunta aloittivat Koronaliitto-paneelikeskustelujen sarjan 4. elokuuta Kuopion Tuomiokirkossa. Kolme videoitavaa keskustelua hakevat ratkaisuja sekä apukeinoja koronakevään ja -kesän koettelemille yrittäjille mielenhuollon näkökulmasta. Paneelikeskustelujen lähtökohtana on, miten yritykset, kunnat ja koko yhteiskunta voivat toipua poikkeuksellisesta koronakriisistä sekä mitä kirkko ja yrittäjät voivat oppia toisiltaan.
Ensimmäisessä keskustelutilaisuudessa ei käsitelty niinkään yrittäjien taloudellisia pulmia muutoin kuin, että todettiin valtiovallan ja kuntien tulleen yrittäjien tueksi ratkaisevasti paremmalla asenteella ja konkreettisimmilla tukitoimilla kuin 1990-luvun alun suurlamassa. Siitä on ollut henkistäkin apua, kun yrittäjät eivät ole kokeneet jääneensä yksin kantamaan pandemian haittoja.
Samoin yhteisöllisyys on lisääntynyt niin yrityksissä kuin muuallakin yhteiskunnassa eikä poikkeusaika liene ainakaan kärjistänyt vastakkainasetteluja. Silti on haastetta, mistä omasta, perheensä ja henkilöstönsäkin toimeentulosta huolta kantavat yrittäjät saavat henkistä tukea.
Ensimmäisen keskustelun teemana oli usko. Sen perustalta keskustelivat Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen, Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen, Savon Nuorten Yrittäjien verkoston johtoryhmän jäsen, kuopiolaisyrittäjä Pauliina Haimivaara, Savon Yrittäjien varapuheenjohtaja, leppävirtalaisyrittäjä Hannu Raatikainen ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Tilaisuutta johti Savon Sanomien vastaava päätoimittaja Seppo Rönkkö.
Tilaisuussarjan alullepanijana on Savon Yrittäjät. Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen otti vastaan Yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgrenin yhteistyökutsun. Mukaan tuli myös Kuopion kaupungin ja julkishallinnon edustajaksi kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen.
Yhteisöllisyyden merkitys korostuu poikkeusaikoina
– Riskiryhmien lisäksi koronarajoitukset ovat iskeneet kivuliaasti yrityksiin. Tarvitsemme yrityksiä ja työpaikkoja koko maassa, aivan erityisesti Itä-Suomessa. Nyt on pantava kaikki voima siihen, että erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset sekä yksinyrittäjät pääsevät vaikeuksien yli. Pandemia on paljastanut, miten vahvasti yhteiskunnan kaikki tahot ja ihmiset ovat riippuvaisia toisistaan. Ihmisillä on tarve keskustella ja purkaa mieltään. Siihen on kirkon järjestettävä mahdollisuuksia. Haluan myös kirkon ja yrittäjien suhteen toimivan, sanoi Jari Jolkkonen.
Myös Jarmo Pirhonen korosti yrittäjyyden ja yhteisöllisyyden merkitystä.
– Poikkeukselliset ajat korostavat yhteisöllisyyttä ja ymmärrystä keskinäisestä riippuvuudesta sekä joustavuutta sopeutua muuttuviin tilanteisiin yhä jatkuvana epävarmuuden aikana. Talouden korjaantuminen tapahtuu yritysten ja työpaikkojen kautta. Tähän haasteeseen Kuopion kaupunki on vastannut. Nopea päätös yksinyrittäjien taloudellisesta tuesta on konkreettinen osoitus siitä.
Mikael Pentikäinen näki yhtäläisyyksiä yrittäjien ja kirkon vahvassa palvelutehtävässä. – Molemmilla on vahva palvelumissio vaikkakin erilainen. Yrittäjä ei menesty, jollei hänellä ole kirkasta missiota, tekemisen tarkoitusta. Asiakkaan palvelu on hänelle sitä. Kirkkokin on sanan ja lähimmäisen palvelija, muistutti Pentikäinen.
Koronapandemia oli varautumaton riski yrittäjillekin
Pauliina Haimivaara ja Hannu Raatikainen kertoivat kokemuksiaan koronapoikkeusajan haasteissa. Kummatkin korostivat, että pandemia on niin odottamaton ja vaikutuksiltaan laaja asia, johon erilaisiin riskeihin ja muutoksiin yleensä tottuneet yrittäjätkään eivät voineet varautua.
Pitkän linjan yrittäjänä Raatikainen näki arvostuksen ja kiinnostuksen yrittäjyyttä kohtaan kohonneen yhteiskunnassa merkittävästi 1990-luvulta. Hän oli Mikael Pentikäisen tapaan kuitenkin huolissaan, millaisia jälkivaikutuksia poikkeusajalla ja sen mahdollisella jatkumisella on yrittämisen uskallukseen ja innostukseen – taloudellisten haasteiden lisäksi.
Raatikainen kehotti auttamaan myös niitä ahdinkoon joutuneita yrittäjiä, jotka eivät ole syystä tai toisesta saaneet taloudellista tukea.
Haimivaara oli erityisen huolissaan yksinyrittäjistä, jotta he eivät jäisi yksikseen huolineen. Hän vetosi julkishallintoon, kirkkoon ja yrittäjäjärjestöihin. – Usein paras vertaisauttaja ja ymmärtäjä on toinen yrittäjä. Toivon yrittäjien mieltävän, ettei tuen haku ole heikkouden osoitus vaan järkevyyttä selvitä vaikeista ajoista eteenpäin.
Jari Jolkkonen myönsi, ettei kirkko ole ehkä osannut aina riittävästi ymmärtää yrittäjien arkea. – Haluamme entistä paremmin kuunnella yrittäjiä ja järjestää vaikkapa yhteisiä tilaisuuksia sekä tehdä hankintoja paikallisilta yrittäjiltä. Epätoivoon ei pitäisi kenenkään joutua.
Mikael Pentikäinen totesi, ettei yrittäjäkentässä ole ilmennyt onneksi samanlaista toivottomuutta ja itsetuhoisuutta kuin 90-luvun alun suurlamassa, jolloin monet yrittäjät jäivät yksin yhdessä yössä romahtaneen taloutensa kanssa. Yrityksissäkin on hänen mukaansa ilahduttavaa konsensushenkeä ja ymmärrystä, että yrittäjät ja työntekijät ovat samassa veneessä pyrkimässä pois korona-aallokosta.
Miten jatkossa?
Jolkkonen korosti, että koronapandemiaa ei voiteta hallituksen eikä kuntien kabineteissa eikä THL:ssä vaan jokaisen omalla käyttäytymisellä.
– Toivottavasti vältymme yhteiskunnan sulkeutumiselta, jos toinen korona-aalto iskee. Kevään ja kesän aikana on ollut tavallaan kertaus- ja valmiusharjoitus terveydellisistä poikkeusoloista. Sen oppeja pitää hyödyntää, jos toiste joudutaan vastaavaan tilanteeseen.
Pentikäisen mukaan silloin pitää rajoituksissa ottaa paremmin huomioon maan eri osien tilanteet. – Jo nyt on tullut pysyväisluonteisia muutoksia työelämään muun muassa etätyön ja digitalisoitumisen kasvun myötä. Niihin lienee sopeuduttu kohtalaisen hyvin. Uudeksi normaaliksi vakiintuvat ilmiöt voivat olla mahdollisuus ruuhka-Suomen ulkopuolisille alueille kuten Pohjois-Savolle ja yksittäisille ihmisillekin. Myös uutta yrittäjyyttä voi syntyä.
Häntä lukuun ottamatta panelistit antoivat viranomais- ja päättäjätahoille koronaviruspoikkeusajan hoidosta yhdeksikön tienoilla olleen kokonaisarvosanan. Pentikäinen tyytyi 7,5:een.
Teksti: Ilpo Lommi
Kuva: Heikki Rissanen
Koronaliitto-keskustelut jatkuvat syksyllä
Savon Yrittäjien ja Kuopion hiippakunnan Koronaliitto-keskustelusarja ”Yrittäjät ja kirkko puhuvat yrittäjyydestä” jatkuu syksyllä. Usko-teeman jälkeen seuraavina ovat Toivo ja Rakkaus. Jokainen teema tuo vaihtuvat puhujat ja aiheet.
Teemat käsittelevät kriiseistä selviytymistä, parisuhdetta, yrittäjäperheiden taloudellisia ja henkisiä haasteita sekä muutoksesta selviytymistä ja kirkon roolia suomalaisen yrittäjyyden keskellä:
– Mitä kirkko ja yrittäjät voivat oppia toisiltaan?
– Onko kirkko kiinnostunut yrittäjistä kohderyhmänä?
– Miten 90-luvun lamasta selvinnyt yrittäjä katsoo koronakevättä ja kokeeko kolmekymppinen nuori yrittäjä yllättävän kriisin toisin?
– Auttaako usko, löytyykö toivoa, missä on rakkaus, kun yrittäjän parisuhde joutuu koetukselle?
– Millaista tukea kirkko voi tarjota vaikeuksissa painivalle yrittäjälle?
Tilaisuudet ovat maksuttomia ja niihin on vapaa pääsy. Tilaisuus livestreamataan ja taltioidaan.
Lisätietoja:
Paula Aikio-Tallgren, Savon Yrittäjien toimitusjohtaja p. 0400 404 346 paula.aikio-tallgren@yrittajat.fi,
Simo Parni, Kuopion piispan erityisavustaja 044 7050 603 simo.parni@evl.fi
Koronaliitto -tapahtuma: https://www.facebook.com/events/596387811288145/