Luonto Uutiset

Vieraslaji jättipalsamin kitkentätalkoot Kuopiossa

Suomen Luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE -hankkeeseen liittyen Pohjois-Savon Luonnonsuojelupiiri ja Kuopion Luonnon Ystäväin yhdistys järjestävät haitallisen vieraskasvilajin, jättipalsamin, kitkentätalkoot Kuopiossa. Useissa eri paikoissa olevat talkootapahtumat ajoittuvat ajanjaksolle 27.7.-13.8.

Koronavirustilanteen ollessa vielä päällä tullaan talkoisiin terveenä, pidetään turvavälit muihin talkoilijoihin sekä otetaan omat eväät, vesipullo ja hanskat mukaan.

Kuopion jättipalsamitalkoita pidetään iltaisin klo 17-20
– 27.7. Antikkalassa. Kokoontuminen parkkipaikalla Kallantien ja Ruutikellarinkadun risteyksen luona.
– 28.7. Päivärannassa. Kokoontum. Puijonsarven koulun parkkipaikalla, Keski-Kaari 44.
– 30.7. Rypysuolla. Kokoontuminen Länsi-Puijon Lillukkapuistossa.
– 11.8. Kurkimäessä. Kokoontuminen Kurkimäen koululla, Kurkimäentie 455.
– 12.8. Uuhimäessä. Kokoontuminen Ranta-Toivalantie 239.
– 13.8. Siilinjärven Jälässä.

Lisätietoja: Kuopion jättipalsamitalkoot: Juha Ahola 044 780 9873

Mitä vieraslajit ovat?

VieKas LIFE (v. 2018–2023) on Suomen suurin haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden levittämiseen keskittyvä Suomen Luonnonsuojeluliiton hanke. Haitalliset vieraslajit aiheuttavat vahinkoa luonnolle, terveydelle ja taloudelle. Epäsuotuisat vaikutukset tulevat kasvamaan ilmaston lämmetessä.

Vieraslajit ovat kasvi- ja eläinlajeja, jotka kulkeutuvat alueelta toiselle ihmisen myötävaikutuksella. Leviäminen tapahtuu tarkoituksella tai vahingossa esimerkiksi tavarakuljetusten salamatkustajina. Suurin osa uudelle alueelle päätyvistä vieraslajeista tuhoutuu epäsuotuisten ilmasto- tai ympäristöolosuhteiden vuoksi tai häviämällä kilpailun alkuperäislajistolle. Erotuksena vieraslajeista, tulokaslajit leviävät uusille alueille ”omin voimin”.

Haitallisiksi luokitellaan vain pieni osa vieraslajeista. Ne menestyvät lisääntymällä ja leviämällä tehokkaasti aiheuttaen merkittävää haittaa alkuperäisille lajeille ja elinympäristöille, ihmisten terveydelle tai taloudelle. Suomen haitallisten vieraslajien listalla on 30 kasvi- tai eläinlajia. Jättipalsami on yksi niistä. Se kuuluu myös Euroopan Unionin yli 60 vieraslajin listaan.

Jättipalsami levisi Himalajalta asti

Jättipalsami kasvaa Suomessa yleensä 1–2 metriä korkeaksi, joskus jopa yli kolmemetriseksi. Se on yksivuotinen ja luonnossa hyvin kilpailukykyinen palsamikasvi. Laji on kotoisin Himalajalta, mutta se on levinnyt puutarhakarkulaisena laajoille alueille vieraslajiksi Suomessakin ja päässyt nopeasti villiintymään. Nopeaa leviämistä tehostavat jättipalsamin siemenkodat, jotka räjähtävät auki kosketettaessa ja levittävät siemeniä laajalle.

Suomessa jättipalsamia tavataan asutuksen liepeillä Etelä-Lappia myöten. Lajilla ei ole luonnossa luontaisia vihollisia, mikä edistää sen leviämistä. Vieraslajin hävittämistä on lisätty, koska jättipalsami syrjäyttää alkuperäistä kasvistoa. Paras hävityskeino on kitkeä se ennen siemenkotien muodostumista. Jättipalsami irtoaa helposti juurineen.

Jättipalsamin nuoret versot ovat syötäviä parsan lailla ja siemeniä käytetään ruoanvalmistuksessa. Lajin alkuperäisillä asuinalueilla kasvin siemenet syödään raakana ja lehdet keitetään. Kukista tehdyn juoman sanotaan viilentävän oloa. Suuria määriä ei jättipalsamia kannata syödä, koska se voi ärsyttää ruoansulatuselimistöä, kiihdyttävän nesteen poistumista sekä ulostusta, ja aiheuttavan oksentelua. Se voi olla erityisen haitallinen mm. virtsatieongelmaisille. (il)

Kuva: Terhi Ryttäri / Vieraslajit.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *