Tuoreessa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa on ilmennyt, että lapsi syntyi yli puolelle lapsettomuushoidon ensikäynnistä kahden seurantavuoden aikana. Seuranta-aikana 56 prosenttia lapsettomuushoitoihin osallistuneista sai lapsen. Raskauden alkamiseen kului hoitomuodosta riippuen keskimäärin yhdeksän kuukautta. Tutkimuksessa seurattiin Kuopion yliopistollisen sairaalan
lapsettomuuspoliklinikalle ensikäynnille 1.8.2015-31.8.2016 tulleita 171 paria kahden vuoden ajan.
Tutkimustulos on varsin positiivinen viesti myös lapsettomuusselvittelyihin hakeutuville pareille. Tutkimuksessa havaittiin, että suoraan tehokkaimpaan hoitoon siirtyminen ei aina takaa parasta tulosta. Osa pareista hyötyi kevyemmistäkin hoidoista ja jopa niistä pidättäytymisestä.
Tilastojen mukaan joka kuudes hedelmällisessä iässä oleva pari on tahattomasti lapseton. Jokaisen lapsettomuusselvityksiin hakeutuvan parin hoitopolku on yksilöllinen, sillä lapsettomuuteen ei ole kansallista hoitosuositusta.
Merkittävä osa lapsettomuutta kokeneista jää hoitojen ulkopuolelle. On muistettava, etteivät lapsettomuusselvittelyt ja hoitoihin osallistuminen estä spontaanin raskauden alkua. Lapsettomuusstressiä voi usein vähentää jo tieto, ettei mitään poikkeavaa löydy.
Lapsettomuuden hoitopolussa kehittämistä
Lapsettomuuden värittämä elämänvaihe voi venyä useiden vuosien mittaiseksi, kun otetaan huomioon myös hoitoon hakeutumista edeltävä, mahdollisesti vuosia kestänyt lapsettomuus. Tutkimus osoittikin kehittämistarvetta lapsettomuuden hoitopolussa. Vain viisi prosenttia ensikäynnille tulleista ehti käydä julkisen sektorin koko hoitopolun läpi kahden vuoden aikana tuloksettomattomasti.
Lääketieteen opiskelija Salla Kerttulan lääketieteen syventävien opintojen opinnäytetyössä tarkasteltiin suomalaisessa aineistossa ensimmäistä kertaa myös lapsettomuuden vuoksi ensikäynnille tulleiden parien etenemistä lapsettomuushoidoissa ja syitä hoidoista pidättymiselle.
Tutkimuksessa havaittiin, että alle 30-vuotiaat naiset puolisoineen jättivät lapsettomuusselvitykset kesken useammin kuin muut. Kolmasosalle ei aloitettu hedelmöityshoitoja seuranta-aikana ja hoidot keskeytti 18 prosenttia niihin osallistuneista.
Salla Kerttula toteutti opinnäytetyön erikoislääkäri Paula Kuivasaari-Pirisen ja professori Leea Keski-Nisulan ohjauksessa. Tulokset julkaistiin äskettäin Lääkärilehdessä.
Lisätietoja: Paula Kuivasaari-Pirinen, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos, p. 044 7172349, paula.kuivasaari-pirinen(a)kuh.fi, Leea Keski-Nisula, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos, p. 044 717 5509 leea.keski-nisula(a)kuh.fi, Salla Kerttula, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos, sallaker(a)uef.fi
Alkuperäistutkimus: Salla Kerttula, Leea Keski-Nisula ja Paula Kuivasaari-Pirinen.
Lapsettomuushoidon ensikäynnistä kaksi vuotta – Yli puolelle hoidetuista lapsi. Lääkärilehti 23/2020, s. 1441–1446. Julkaistu 5.6.2020.