Karu todellisuus on kohdannut monet työpaikat koronaviruspandemian aiheuttaman maailmanlaajuisen poikkeustilan myötä. Kun työnantajan toiminta supistuu, työn tarve vähenee. Koronavirus on saanut aikaan yt-neuvottelujen, lomautusten ja irtisanomisten aallon Suomessakin, siksi investointi työpaikan luottamuspääomaan kannattaa.
Työ- ja elinkeinoministeriön huhtikuun lopun tietojen mukaan noin 5 000 työnantajaa oli käynnistänyt yt-neuvottelut. Ne koskevat kaikkiaan 451 000 työntekijää. Lomautettuina on 161 000 henkilöä ja 20 000 on jäänyt työttömäksi. Määrät kasvanevat toukokuussa. Ymmärrettävästi taloudelliset ja tuotannolliset syyt ovat johtaneet näihin toimenpiteisiin. Asiakasvirtojen tyrehdyttyä yritysten kassat ovat tyhjentyneet.
Työyhteisön dynamiikka muuttuu
Tuotannollisten ja taloudellisten irtisanomisperusteiden käyttö muuttaa työyhteisön dynamiikkaa. Yt-neuvottelujen käynnistyessä turvattomuus ja levottomuus lisääntyvät ja kiinnostus työn tuloksiin vähenee. Tilanteisiin mennään juridiikka edellä, minkä vuoksi byrokratia ja kaavamaisuus astuvat työyhteisöjen arkeen.
Henkilöstöryhmien väliset erot korostuvat. Huhut ja kielteiset mielikuvat alkavat voimistua, jos tietoa ei jaeta tarpeeksi ja avoimesti. Työmarkkinakelpoisuudestaan huolta pitävät keskittyvät hakemaan töitä muualta.
Perustarpeet kuten terveys, turvallisuus ja työpaikan pysyvyys nousevat poikkeusoloissa entistä vahvemmin pintaan. Moni ajattelee, kannattaako nyt puhua sisäisestä motivaatiosta ja työn merkityksellisyydestä: autonomiasta, kyvykkyydestä, yhteisöllisyydestä ja hyvän tekemisestä toisille. Kunhan saan pitää työpaikkani, ei muulla ole niin väliä.
On tutkittu, että henkilöstönsä ja toimintatapojensa jatkuvaan kehittämiseen panostavat työpaikat saavat kriisin jälkeen muita nopeammin liiketoimintansa takaisin elpymisen ja kasvun mahdollistaviin uomiin. Työntekijän sisäinen motivaatio on se tulevaisuuden tekijä, jolla tehdään jatkossa tulosta. Iso kysymys on, miten johtaja luotsaa joukkonsa tämän kapeikkovaiheen läpi.
”Kuka tahansa ei voi sinua korvata!”
Työelämän ja -organisaatioiden kehittämistyössä ja tutkimuksessa paljon ylistetty luottamuspääoma nousee keskeiseksi varauduttaessa tulevaan. Jos johtaja kriisiaikana aidosti arvostaa työntekijöidensä osaamista ja tunnustaa jokaisen työn arvon lomautuksissakin, rakentaa hän luottamusta ja samalla tulevaisuuden menestystä.
Työntekijän sisäinen motivaatio ei sammu karuissakaan oloissa, jos hän saa riittävästi polttoainetta sen ylläpitämiseen. Myönteinen palaute ja kannustus ovat ensiarvoisen tärkeitä ja polttoainetta, joka virtaa myönteisen viestinnän keinoin.
Palautteeksi eivät riitä yleiset kiitokset ja julistukset. Tärkeämpää on henkilökohtainen tunnustus työntekijälle, miksi juuri häntä tarvitaan ja miksi juuri hän on tarpeellinen yrityksen tulevaisuuden rakentajana. Avainlauseeksi sopii esimerkiksi ”Kuka tahansa ei voi sinua korvata” ja ”Tarvitsemme juuri sinun osaamistasi kriisin jälkeen!”.
Jos johtaja on avuton eikä ymmärrä henkilöstönsä merkitystä, voi myös työtoveri vahvistaa tulevaisuuden uskoa tunnustamalla kollegansa työn arvon. Tämä virittää myönteisen odotuksen kriisin jälkeiseen aikaan, jolloin työyhteisöt jälleen kokoontuvat ja normaali työ jatkuu.
Luottamuspääoma nousee keskeiseksi
Hyvä ja luottamuksellinen ilmapiiri työntekijöiden ja työnantajan kesken on kehittämistoiminnan tärkeä, jopa keskeinen edellytys. Luottamusta ei taiota yhtäkkiä, jos ilmapiiri on retuperällä. Luottamus on liima tai laasti, joka pitää työyhteisön kasassa myös kriisin keskellä. Nyt tätä luottamusta punnitaan työpaikoilla ja yrityksissä, jotka joutuvat tekemään kipeitä päätöksiä.
Lähde: www.tem.fi
Teksti: Marketta Rantama
Kuva: Pixabay